Rekrytointisyrjintä on Suomessa ja monessa muussa maassa kielletty lailla. Kielloista huolimatta sitä esiintyy laajasti työmarkkinoilla. Tässä katsauksessa käymme läpi joukon tutkimuksia, joissa tämä on osoitettu uskottavasti. Tarkastelemme myös rekrytointisyrjinnän vastaisia keinoja ja niistä tutkimuksia, jotka pohjautuvat tutkimusasetelmaan, jonka avulla voidaan luotettavasti arvioida jonkin konkreettisen politiikkatoimenpiteen vaikutuksia. Tarkastelemme syrjintää myös mekanismien näkökulmasta. Syrjintää aiheuttavien mekanismien ymmärtäminen on keskeistä, jotta voimme suunnata syrjinnänvastaiset interventiot tehokkaimmin.
Jaamme interventiot kolmeen ryhmään, joista yhdessä on pyritty vaikuttamaan rekrytoijien asenteisiin, toisessa on käytetty teknologiaa rekrytointitilanteessa ja kolmannessa ryhmässä rekrytointiprosessi on anonymisoitu. Yleisenä tuloksena voidaan todeta, että mitään selkeää yksittäistä työkalua, joka toimisi systemaattisesti rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi eri tilanteissa ei tutkimuksista löydy. Laajimmin yksittäisistä toimenpiteistä on tutkittu anonyymin työnhaun vaikutuksia ja tulokset vaihtelevat merkittävästi tutkimuksesta toiseen. Joissakin tutkimuksissa on saatu lupaaviakin tuloksia, toisissa jopa negatiivisia.
Nykytietämyksellä vallitsee ilmeinen aukko rekrytointisyrjinnän laajuuden ja käytössä olevien toimivien työkalujen välillä. Tarvitsemme malttia ja laadukkaisiin tutkimusasetelmiin perustuvaa tutkimusta toimenpiteistä, jotta voimme kehittää toimivaa politiikkaa rekrytointisyrjintää vastaan.
