Hyppää sisältöön

Raportti: Suomi 100 -juhlavuosi kutsui mukaan laajan joukon kansalaisia ja yhteisöjä toteuttamaan yhteistä juhlavuotta

Valtioneuvoston viestintäosasto
4.12.2020 8.35
Tiedote 762/2020

Suomen itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlavuosi onnistui tukemaan kansalaisten toimijuutta sekä lisäsi yritysten yhteiskunnallista aktiivisuutta, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen, Owal groupin ja Demos Helsingin toteuttamasta tutkimuksesta. Juhlavuoden päätavoitteeksi asetettu yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen jäi sen sijaan hetkelliseksi ja kertaluonteiseksi.

Suomi 100 -juhlavuoden sihteeristö ja valtioneuvoston kanslia onnistuivat luomaan juhlavuoden toteuttamiseksi toimintamallin, joka tarjosi kansalaisille erilaisia mahdollisuuksia osallistua valtiolliseen juhlaan ja kokea osallisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia edellytyksiä juhlavuoden erilaisissa verkostoissa ja yhteistyössä tapahtunut toiminta antoi osallistua juhlavuoteen, miten kansalaiset ja yhteisöt osallistuivat juhlavuoteen sekä millaisia vaikutuksia juhlavuodella on ollut osallisuuteen.

Tutkimuksen mukaan Suomen 100 -vuotisjuhlavuosi loi erilaisia osallistumisen ”alustoja” eli tapoja, tapahtumia ja paikkoja. Juhlavuoden yhdessä-teemaa toteutettiin kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden toteuttamien hankkeiden, tapahtumien ja tempausten sekä uudenlaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevan yritysyhteistyön kautta. Erilaisten juhlavuosituotteiden tarjonnan lisäksi yritykset toteuttivat hankkeita, joissa korostuivat vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistyö, ja joihin kutsuttiin mukaan niin asiakkaita kuin työntekijöitäkin. Yksittäiset kansalaiset osallistuivat juhlavuoden toteutukseen yleisönä, juhlavuosituotteiden ja ohjelmasisältöjen kuluttajina sekä järjestämällä itse juhlavuoden ohjelmaa.

Tutkimuksen mukaan juhlavuosi onnistui tukemaan kansalaisten aktiivisuutta ja omaa toimijuutta koko Suomessa. Osallistujia ja tapahtumien tekijöitä olivat erityisesti naiset. Vaikka konkreettisia muutoksia itsenäisyyden juhlimisen tavoissa voidaan tunnistaa vähän, juhlavuoteen osallistuminen koettiin tärkeänä. Juhlavuosi tuotti ainakin hetkellisiä myönteisiä vaikutuksia myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja edesauttoi osallisuuden kokemuksen muodostumista vuoden aikana, kansalaisten aktivoituessa eri tavoin ottamaan osaa juhlintaan. Lisäksi juhlavuodella vaikuttaa olleen pitkäkestoisempia vaikutuksia vapaaehtoistyön muotoihin, sillä erityisesti yritysten yhteiskunnallinen aktivoituminen lisääntyi tällä saralla.

Raportin mukaan Suomi100 -juhlavuosi loi ainakin juhlavuoden ajaksi uutta osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Erityisesti muutenkin aktiiviset ihmiset ottivat osaa juhlavuoden projekteihin ja tapahtumiin. Suomi 100 -juhlavuoden päätavoite, yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntyminen, jäi monilta osin yksittäisille tapahtumille tyypillisesti hetkelliseksi ja kertaluonteiseksi.

Julkaisu on Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia tarkastelevan tutkimuksen toinen osaraportti. Ensimmäinen, yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevä raportti julkaistiin syyskuussa 2020. Imago- ja identiteettivaikutuksiin keskittyvä osaraportti sekä tutkimuksen johtopäätökset julkaistaan kesällä 2021.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Mervi Luonila Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, p. 046 921 7076, [email protected]
Johtaja Marjo Mäenpää, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus, Cupore, p. 050 586 0414, [email protected]
Partner Mia Toivanen, Owal Group Oy, p. 040 566 7536, [email protected]