Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvityksessä etsittiin keinoja edistää jätteenpolton kiertotalous- ja ilmastotavoitteita

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaYmpäristöministeriö
27.1.2021 8.47
Tiedote 48/2021

Kansallisten kierrätys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaiden jätearvoketjuun kohdistuvien ohjauskeinojen suunnittelua ja toimeenpanoa. Tuore valtioneuvoston selvitys osoittaa, että nykyiseen päästöoikeuden hintaan tai nykyiseen energiaverotukseen verrannolliseen verotasoon perustuva kiinteä painoperusteinen jätteenpolton vero ei tuo merkittäviä kierrätys- tai ilmastohyötyjä.

Selvityksen mukaan kierrätys- ja ilmastotavoitteita voidaan edistää tehokkaammin muilla syntypaikkalajitteluun kohdistuvilla ohjauskeinoilla. Myös vapaaehtoineen sopimus eli niin sanottu green deal voisi olla yksi ohjauskeino, vaikka selvityksen mukaan siihenkin liittyy haasteita.

Selvityksessä arvioitiin, miten jätteenpolttoverolla sekä muilla ohjauskeinoilla, kuten esimerkiksi vapaaehtoisella sopimisella, voitaisiin edistää kansallisia ilmastopäästöihin sekä kierrätykseen liittyviä tavoitteita.

Selvityksessä vertailtiin jätteenpolttoveron erilaisia toteutusmalleja ja tasoja. Selvityksen perusteella nykyiseen päästöoikeuden hintaan tai nykyiseen energiaverotukseen verrannolliseen verotasoon perustuva kiinteä painoperusteinen jätteenpolttovero (9,2 €/t – 29,6 €/t) ei johtaisi merkittäviin kierrätys- ja ilmastovaikutuksiin.

Polttolaitos voi kompensoida verotuksesta aiheutuvan lisäkustannuksen korottamalla jätteen porttimaksua tai mahdollisuuksien mukaan myös kaukolämmön hintoja. Korotettujen jätemaksujen kustannusvaikutus kotitalouksiin on marginaalinen, eikä siten kannustaisi riittävästi sekajätteen syntypaikkalajitteluun. Tarkastelluilla verotasoilla ei myöskään arvioida olevan merkittävää vaikutusta kaukolämmön hintoihin tai laitosinvestointeihin. Polttolaitoksien porttimaksujen muutoksilla voi olla vaikutuksia jätearvoketjun aiempien vaiheiden toimijoihin. Jätteenpolton taloudellisen ohjauskeinon vaikutuksia on siksi tarkasteltava kokonaisvaltaisesti koko jätearvoketjussa.

Vapaaehtoiset green deal -sopimukset ovat yksi keino saavuttaa kierrätys- ja ilmastotavoitteita. Vaikuttavan green deal –sopimuksen edellytyksenä on selkeät, kunnianhimoiset ja seurattavissa olevat tavoitteet ja toimenpiteet, joihin saadaan sitoutumaan tarpeeksi laaja toimijajoukko. Hankkeessa tunnistettiin yleisellä tasolla kolme erilaista green deal –aihiota, mutta niiden vaikuttavuutta ei pystytty tarkasti arvioimaan. Hankkeen aikana havaittiin, että toimiva green deal vaatii koko jätearvoketjun laajaa osallistumista, mikä tekee sopimuksen valmistelusta haastavaa.

Jätearvoketjun ohjauskeinojen vaikutukset voivat jäädä vähäisiksi, mikäli lajittelulle ja lajitellun jätteen hyödyntämiselle ei ole riittäviä edellytyksiä. Siksi ohjauskeinojen suunnittelussa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan koko jätearvoketju. Syntypaikkalajittelun ja tuottajavastuujärjestelmien kehittäminen ja tehostaminen ovat tehokkaita keinoja edistää kierrättämistä, ja sitä kautta samalla vähentää fossiilisten jätejakeiden poltosta syntyneitä ilmastopäästöjä.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: 

Marika Bröckl, Afry Management Consulting Oy, p. 040 5224644, [email protected]
Erityisasiantuntija Marja-Riitta Korhonen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 398, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.