Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Arktisen osaamisen kaupallisen hyödyntämisen esteet pääosin samoja kuin muussa liiketoiminnassa
Jos Suomesta halutaan rakentaa arktisen osaamisen Piilaakso tai ”Jäälaakso”, se edellyttää selkeää arktisen osaamisen määrittelyä, muutaman kärkialan valintaa ja tavoitteellista panostamista niiden kehittämiseen osin uudenlaisin tulosperusteisen ja ekosysteemirahoituksen välinein. Arvio sisältyy keskiviikkona 22. helmikuuta julkistettuun selvitykseen Suomen arktisen osaamisen kaupallisen hyödyntämisen esteistä ja kannustimista.
Arktisen osaamisen tuotteistamisen, kaupallistamisen, viennin ja näkyvyyden luomisen esteet ja kannustimet eivät pääosin eroa muista yksityisen tai julkisen sektorin toiminnan esteistä ja kannustimista. Joitakin yksittäisiä arktisen osaamisen kaupalliseen hyödyntämiseen liittyviä esteitä ja kannustimia voidaan kuitenkin tunnistaa.
Arkista pohjoista, kylmän ilmanalan osaamista ei tunnisteta arktiseksi osaamiseksi, mikä estää sen kaupallista hyödyntämistä. Arktisuuden brändiarvo ei myöskään ole yrityksille itsestään selvä, minkä vuoksi yritysten halukkuus kaupallistaa, tuotteistaa, myydä ja markkinoida osaamistaan leimallisesti “arktisena osaamisena” on rajallinen. Arktisten alueiden kasvunäkymät ovat murroksessa, minkä vuoksi profiloitumista arktisuuteen saatetaan pitää kapea-alaisena ja riskialttiina valintana.
Julkisella sektorilla arktisen osaamisen kaupallinen potentiaali jää nyt suurelta osin hyödyntämättä. Jos julkisorganisaatioiden arktista osaamista halutaan kaupallisesti hyödyntää, se edellyttää panostuksia sekä osin myös hallintoon, lakiin ja rahoitusinstrumentteihin liittyvää kehitystyötä.
Vaikka arktisen osaamisen kaupalliseen potentiaaliin voidaan suhtautua kriittisesti, on se tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä. Se yhdistää Norjan, Suomen ja Ruotsin intressit, tukee yhteistyötä elinkeinoelämässä ja kansainvälisesti sekä edistää vuorovaikutusta kaikilla tasoilla. Arktisen talouden korostaminen kansainvälisissä suhteissa ja kansainvälisessä kaupassa on Suomelle poliittisesti järkevää. Vaikka arktinen alue ei todennäköisesti nouse Suomen talouden veturiksi, on sillä väistämättä suuri aluetaloudellinen merkitys. Myös tietyt arktisuuteen liittyvät toimialat ja hankkeet ovat lupaavia.
Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi.
Lisätietoja:
Ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Martikainen, työ- ja elinkeinoministeriö, [email protected], p. 040 717 8575
Heli Paavola, Tempo Economics, [email protected], p. 050 428 0873
Antti Kaihovaara, Helsingin yliopisto, [email protected], p. 041 507 6885
Klas Blomqvist, Verde Consulting, [email protected], p. 050 469 5255
Timo Hellenberg, Hellenberg International, [email protected], p. 0400 154 441
