Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää kestäviä investointeja ja rakenteellisia muutoksia

Työ- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
1.12.2021 8.49
Tiedote 690/2021
Kuva: Sakari Piippo

Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Tuoreen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennystarve olisi lähes 13 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2035 nykykehitykseen verrattuna.

Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke palvelee tutkimus- ja selvitystarpeita ajallisesti rinnan laadittavien kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmisteluissa.

Hanke on tuottanut arviot, kuinka Suomi voisi saavuttaa kestävästi kansalliset ja Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteet vuosina 2030, 2035, 2040 ja 2050. Hanketta koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja tutkimuspartnereita olivat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT).

Hankkeessa laadittujen arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää noin 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.) vuoteen 2030 mennessä ja noin 13 Mt CO2-ekv. 2035 mennessä nykykehitykseen verrattuna hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. HIISI-hankkeessa laadittujen laskelmien mukaan vuonna 2035 kasvihuonekaasupäästöt laskisivat tällöin 21 Mt CO2-ekv. tasolle, joka vastaa maankäytön nettonielujen suuruutta. Päästöjä tulee vähentää kaikilla sektoreilla, mutta erityisiä haasteita arvioitiin olevan päästökauppaan kuulumattomien päästöjen vähentämisessä vuoteen 2030 mennessä Euroopan komission heinäkuussa julkaisemien uusien ehdotuksen mukaisesti. Maankäytössä ja maataloudessa on mahdollista toteuttaa kustannusvaikuttavia päästövähennyksiä, mutta ne edellyttävät merkittäviä lisätoimia ja -kannustimia.

Oikeudenmukaisuus ja ympäristövaikutukset huomioitava toimien suunnittelussa

Kokonaisuudessaan päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaista ja oikeudenmukaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa tukemaan vaadittavia investointeja talouden eri sektoreilla ja tarvittavaa koko yhteiskunnan rakenteellista muutosta.

Päästövähennystoimiin liittyy erilaisia ympäristövaikutuksia, jotka tulee ottaa huomioon politiikan täytäntöönpanossa ja vaikutusten seurannassa. Kotitalouksien kulutuksessa politiikkatoimien lisäkustannukset painottuvat ennen kaikkea asumisen ja liikenteen palvelujen kulutukseen, joita voitaisiin kompensoida verotuksen painopistettä muuttamalla.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, p. 020 722 5806, [email protected] ja teollisuusneuvos Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 5064819, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.