Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Hyvän salmonellatilanteen säilyttäminen nauta- ja sikatiloilla vaatii tehokkaita torjuntakeinoja

Salmonellatapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina suomalaisilla nauta- ja sikatiloilla. 25. tammikuuta julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin useita seikkoja, joihin salmonellan torjunnassa tulisi kiinnittää huomiota. Tartunnan sattuessa salmonellasaneeraus on tehtävä tehokkaasti ja systemaattisesti. Erityistä huomiota pitää kohdistaa haittaeläinten torjuntaan.

Eläintilojen salmonellatartuntojen syyt pitää selvittää ja taudin leviämistä ehkäistä, jotta kuluttajien ja eläinten terveyttä voidaan suojata, turvata tuottajille taloudellisesti kannattava toiminta ja edistää Suomen elintarviketuotantoa ja -vientiä. Näin todetaan tuoreessa loppuraportissa, jonka Ruokavirasto, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Eläinten terveys ETT ry julkaisivat Salmonellan leviäminen suomalaisille nauta- ja sikatiloille -hankkeesta.

Selvityksen mukaan tuotantoeläintilojen salmonellatartuntojen lähteenä on useimmiten yhdyskuntalinnut ja muut haittaeläimet. Turkistuotanto voi olla haittaeläinten välittämän tartunnan alkulähde.

Salmonellasaneeraus voi onnistua tai pitkittyä erilaisista syistä, joita on tunnistettu selvityksessä. Tärkeimpiä huomioitavia asioita saneerauksen onnistumisen kannalta ovat saneerauksen systemaattisuus, hyvän saneeraussuunnitelman noudattaminen, osaava työnjohto ja riittävä työvoima.

Salmonellasaneeraus vaatii aiempaa enemmän erikoisosaamista ja vie paljon työaikaa, kun kotieläinyksiköt ovat suurentuneet ja ketjuuntuneet. Tautisaneeraukseen tarvitaan lisää erikoisosaajia ja resursseja, koulutusta ja oppaita. Saneerauksen aikaista näytteenottoa tulisi kohdistaa kriittisiin kohtiin ja tulisi kehittää kustannustehokkaita saneerausmenetelmiä.

Tuotantotilojen bioturvallisuutta pitää parantaa

Eläintilojen bioturvallisuutta ja bioturvallisuuden arviointia kokonaisuudessaan tulee selvityksen mukaan kehittää. Haittaeläinten pääsyä eläintiloille pitää ehkäistä ja niiden torjuntaan pitää kohdistaa erityistä huomiota. Maataloustukien ehdoissa pitäisi nykyistä paremmin ottaa huomioon terveyttä edistävät rakenneratkaisut, tarttuvien tautien vastustus sekä tuotantotilojen saneerattavuus. Kotieläintilojen työntekijöille pitäisi olla tarjolla bioturvakoulutusta. Koulutuksen avulla voidaan parantaa sekä eläintilojen että työntekijöiden suojaamista tarttuvilta taudeilta.

Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Professori, yksikönjohtaja Sinikka Pelkonen, Ruokavirasto, p. 0400 287 061 [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.