Selvitys: Koettu hyvinvointi kulttuurihyvinvoinnin arvioinnin keskiöön

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointitutkimus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna vielä vähäistä ja pistemäistä. Tämä selviää 18. huhtikuuta julkaistusta selvityksestä, jossa tarkasteltiin kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen ja taloudellisen arvioinnin tilannetta sekä Suomessa että muualla. Selvitys osoitti, että taloudellisen arviointitoiminnan vahvistamiseksi tarvitaan lisää konkreettisia tekoja. Halutessaan Suomi voisi olla asiassa kansainvälisestikin edelläkävijä.

Kulttuurihyvinvointitoiminnalla tarkoitetaan taide- ja kulttuuriperusteista toimintaa tai palvelua, jonka tavoitteena on edistää yksilön tai yhteisöjen hyvinvointia. Selvityshankkeessa tunnistettiin sidosryhmähaastatteluiden avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa, sekä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen nykytilaa kansainvälisesti.

”Koettu hyvinvointi ja sen mittaaminen korostuivat aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa, joten pilotoimme koetun hyvinvoinnin mittareita sekä kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden että kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa hankkeen aikana. Saadut tulokset ovat lupaavia konkreettisten arviointimenetelmien jatkokehittämisen näkökulmasta”, toteaa professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.   

Taloudellisen arvioinnin ja sen kehittämisen avulla kulttuurihyvinvointitoiminta voi kiinnittyä entistä kiinteämmäksi osaksi julkisia palveluja. Henkilökohtaisen taidesuhteen tukeminen ja mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuuritoimintaan säännöllisesti ovat tärkeitä tekijöitä kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden kannalta. Laaja-alaisella vaikuttavuuden arvioinnilla voidaan myös vahvistaa kulttuurihyvinvoinnin merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä.

”Kulttuuristen oikeuksien toteutuminen läpi ihmisen elinkaaren on tärkeää, joten vaikuttavuuden ja taloudellisuuden arviointikriteeristöjä ei tule käyttää kaiken kulttuuri- ja taidetoiminnan arviointiin vaan ainoastaan toimintaan, johon on lähtökohtaisesti asetettu mitattavissa olevia hyvinvointitavoitteita”, muistuttaa yliopistotutkija Kai Lehikoinen Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskuksesta.  

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityshankkeen toteuttivat Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo, Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus ja Kulttuurihyvinvointipooli.

Lisätietoja: Hankkeen johtaja, professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, Vaikuttavuuden talo, p. 040 355 2600, [email protected]; yliopistotutkija Kai Lehikoinen, Taideyliopisto, CERADA-tutkimuskeskus, p. 050 439 0517, [email protected]; toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani, Taiteen Sulattamo ry, p. 050 522 7632, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.