Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Lääkkeiden hintakilpailua aktivoitava, apteekkeihin toivotaan lisää digitaalisia ja terveydenhoidon palveluja

Kelan, Fimean, Helsingin yliopiston ja THL:n selvityksen mukaan lääkkeiden hintakilpailua viitehintajärjestelmässä on mahdollista tehostaa hintajaksojen pituuteen sekä markkinoiden keskittyneisyyteen vaikuttamalla. Myös apteekkien kannusteita halvimpien valmisteiden jakeluun tulee kehittää.

Lääkkeiden hintakilpailu kaipaa aktivoimista erityisesti biologisissa lääkkeissä. Tarjouskilpailut ovat tähän kansainvälisesti paljon käytetty menettely. Väestö on tyytyväinen apteekkien nykyiseen toimintaan, mutta myös innokasta käyttämään mahdollisia uusia ja digitaalisia palveluja. Väestöstä kolmannes ostaisi itsehoitolääkkeensä mieluummin päivittäistavarakaupasta kuin apteekista. 

Kahden viikon hintajaksot kannustavat heikosti hintakilpailua

Rinnakkaislääkkeiden markkinat ovat Suomessa varsin keskittyneet ja viitehintaryhmien edullisimpien valmisteiden markkinaosuudet ovat pieniä. Hintakilpailua heikentävät viitehintajärjestelmässä viitehintakautta lyhyemmät kahden viikon mittaiset hintajaksot sekä apteekin kannustin myydä ja pitää varastossa pääasiassa viitehintaisia valmisteita. Apteekkien kannustimia edullisten valmisteiden myymiseen olisi selvityksen mukaan tarpeen tarkistaa.

Edullisimpien biologisten lääkkeiden käyttöä syytä edistää

Biologisilla lääkkeillä tarkoitetaan valmisteita, jotka sisältävät elävien solujen tuottamaa materiaalia, useimmiten valkuaisaineita. Selvityksen perusteella biologisia alkuperäislääkkeitä edullisempien biosimilaarien määrääminen uusille potilaille on yleistynyt, mutta biologisten lääkkeiden välinen hintakilpailu ei vielä toteudu. Siksi lääkkeen määrääjien ohjaaminen halvimman valmisteen määräämiseen on tärkeää. Hintakilpailua voitaisiin aktivoida myös biologisten valmisteiden lääkevaihdolla ja viitehinnoittelulla.

Keskeinen keino saavuttaa säästöjä biologisten ja muiden kalliiden lääkkeiden kustannuksissa voisi olla avohoidon lääkkeiden tarjouskilpailua hyödyntävät hankinnat. Menettelyllä on jo saavutettu lupaavia tuloksia sairaaloissa Suomessa ja avohoidossa muissa maissa.

Väestö on tyytyväinen apteekkien palveluihin

Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä apteekkien nykyiseen lääke- ja hintaneuvontaan, lääkevaihdon toteuttamiseen, apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuuteen. Kyselyyn vastanneista suurin osa hankkisi itsehoitolääkkeet apteekeista. Vähän yli kolmannes hankkisi itsehoitolääkkeensä mieluummin päivittäistavarakaupasta. Erityisesti nuoret olivat tätä mieltä. Yksityisyyden suoja koetaan puutteelliseksi apteekissa asioidessa. Kyselyn perusteella suomalaisilla on halua ja valmiuksia käyttää uusia ja digitaalisia palveluita lääkkeiden hankinnassa ja neuvonnassa. Lisäksi vastaajat käyttäisivät myös nykyistä laajemmin terveydenhoidon palveluita apteekeissa, mikäli niitä olisi tarjolla. Tällaisia palveluita olisivat esimerkiksi pitkäaikaisen lääkehoidon jatkuvuuden ja lääkemääräysten uudistamisen palvelut, pienten vaivojen hoito sekä apteekin terveyspisteen palvelut.

Apteekkien palveluiden laatu määriteltävä

Kirjallisuuskatsauksen mukaan apteekkien lääkeneuvontaa, lääkevaihtoa, koneellista annosjakelua ja lääkehoidon arviointipalveluja on tutkittu paljon, mutta niiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on niukasti tietoa. Apteekkien lakisääteisten tehtävien ja ammatillisten palvelujen sisältö ja laatu tulee määritellä näiden laadun arvioinnin mahdollistamiseksi.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Hankekokonaisuus: Tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen, Kela, p. 020 634 1972, leena.saastamoinen(at)kela.fi
Hintakilpailu: Ryhmäpäällikkö Hanna Koskinen, Kela, p. 020 634 1902, hanna.koskinen(at)kela.fi
Apteekkipalvelut: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Katri Hämeen-Anttila, Fimea, p. 029 5223513 katri.hameen-anttila(at)fimea.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.