Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Lainsäädännön jälkiarvioinnit paremmin osaksi lainsäädännön kehittämistä
Lainsäädännön jälkiarviointien laatimista on syytä tehostaa monella sääntelyalueella. Jälkiarviointi on metodisesti monipuolista, mutta arviointitoiminta kasaantuu muutamille sääntelyalueille. Myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tulisi kehittää. Näin todetaan 28. huhtikuuta julkaistussa selvityksessä, jonka ovat laatineet Frisky & Anjoy, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.
Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa ”Lakien toimivuuden ja vaikutusten jälkiarviointi – Nykytilan kuvauksesta kehittämisehdotuksiin” -hankkeessa selvitettiin, miten lainsäädännön toimeenpanoa, lakien vaikutuksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Kotimaisia käytäntöjä tarkasteltiin jälkiarviointien organisoinnin, käytettyjen arviointimetodien, arviointien laadun varmistamisen sekä arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen näkökulmista. Lisäksi selvitettiin lainsäädännön jälkiarvioinnin kansainvälisiä organisoinnin ja toteuttamisen muotoja.
”On tärkeää, että jälkiarviointeja laaditaan riittävästi eri sääntelyalueilla”, toteaa tutkimusjohtaja Kati Rantala Helsingin yliopistosta. ”Nyt erilliset, ulkopuolisten tahojen tekemät jälkiarvioinnit keskittyvät etenkin työllisyyden ja työkyvyn edistämisen, kasvatuksen ja koulutuksen sekä ympäristön alueille.”
Selvityksessä kävi ilmi, että jälkiarvioinneissa käytetyt käsitteet ja arviointiasetelmat ovat moninaiset. Arvioitavan lain luonne ja saatavilla oleva aineisto määrittävät pitkälti, millainen arviointiasetelma on mielekäs tai mahdollinen. Tästä syystä arviointien tilaaminen ja laatiminen vaativat monipuolista tutkimusosaamista ja toiminnan hyvää koordinaatiota. Malleja toimivista käytännöistä löytyy maailmalta.
”Jälkiarvioinneissa tuotetaan tietoa muun muassa lain toimivuudesta ja myös sääntelyn ei-toivotuista vaikutuksista. Arvioinneissa esille tulleita kysymyksiä ei kuitenkaan aina lähdetä käytännössä ratkaisemaan”, toteaa toimitusjohtaja Petri Uusikylä Frisky & Anjoystä.
”Poliittisen ohjauksen rooli ja merkitys jäivät tämän tutkimushankkeen aineistossa varsin vähäiselle huomiolle. On kuitenkin huomattava, että lainsäädännön jälkiarviointitoiminnan kehittämiseen ja arviointien tulosten laajaan hyödyntämiseen tarvitaan myös poliittista tahtotilaa.”
Selvityksen mukaan lainsäädännön jälkiarviointien tuloksia tulisi koota, levittää ja hyödyntää nykyistä paremmin. Matalan profiilin jälkiarvioinnit voivat olla ministeriöille tärkeä työkalu omaehtoiseen seurantaan ja säädöshuoltoon. Arviointien tuloksia tulisi hyödyntää sääntelyn kehittämisessä. Myös lainvalmistelijoiden koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota jälkiarviointiin liittyviin kysymyksiin.
Selvityksessä ehdotetaan yleisiä periaatteita lainsäädännön jälkiarviointitoiminnan koordinoinnille ja toteuttamiselle. Selvityksessä on myös kuvattu lainsäädännön jälkiarvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon prosessikaavio ja tarkistuslista asioista, joita olisi aiheellista ottaa huomioon jälkiarviointiraportteja laadittaessa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Petri Uusikylä, Frisky & Anjoy Oy, p. 040 5777516, [email protected] ja tutkimusjohtaja Kati Rantala, Helsingin yliopisto, p. 050 387 6198, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
