Selvitys: Lainvalmisteluprosessin laadun kehittäminen on tulevan hallituskauden tärkeä tavoite

Lainvalmistelun laadusta on vuosikausia käyty keskustelua ilman selkeää näyttöä lainvalmisteluprosessin vahvuuksista ja puutteista. 2. maaliskuuta julkaistussa selvityksessä on ensimmäistä kertaa laadittu systemaattinen viitekehys ja konkreettiset indikaattorit lainvalmisteluprosessin laadun mittaamiseksi.

Lisäksi hankkeessa toteutettiin sekä lainvalmistelijoille että keskeisille sidosryhmille suunnatut kyselyt, joiden kautta saatiin arvokasta tietoa lainvalmisteluprosessin kehittämistarpeista. Laaditut mittarit toimivat jatkossa lainvalmisteluprosessin laadun seurannan ja arvioinnin välineinä. 

Lisää resursseja, parempaa johtamista

Hankkeessa kehitettiin lainvalmistelun laatuindikaattorijärjestelmä, joka perustuu seitsemään osa-alueeseen:

1. aloite, tarve ja relevanssi,
2. organisointi ja johtaminen ministeriöissä,
3. resursointi ja kyvykkyydet,
4. tietoperusta,
5. osallisuus ja kuuleminen,
6. prosessin laatu ja sujuvuus, sekä
7. lain vaikutusten arviointi.

Pilottikyselyt osoittivat, että eniten kehitettävää on lainvalmisteluprosessin resursoinnissa, johtamisessa, prosessien suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi sidosryhmät toivoivat, että kuulemis- ja osallisuuskäytäntöjen vuorovaikutuksellisuutta kehitettäisiin aidon dialogin suuntaan.

Suosituksia tulevalle hallituskaudelle

Raportissa esitetään kuusi kehittämissuositusta lainvalmisteluprosessin laadun kehittämiseksi. Niiden toteuttamiskelpoisuutta parantaisi yleisten valtioneuvostotasoisen lainvalmisteluprosessin laadun kehittämisen linjausten laatiminen. Näitä linjauksia voitaisiin sitten muokata ministeriökohtaisesti kunkin hallinnonalan tarpeita ja erityispiirteitä vastaaviksi.

Raportti suosittelee myös lainvalmistelun laadun seurannan, arvioinnin, tutkimuksen sekä säädöshuollon vahvistamista. Suomessa on tehty paljon tutkimusta liittyen lainvalmistelun laatuun mutta systemaattista kokonaisarviota ei ole kyetty synnyttämään. Lainvalmisteluprosessin johtamista niin virkamies- kuin poliittisella tasolla tulee selkeyttää ja vahvistaa. Lisäksi lainvalmisteluprosessiin kytkeytyvien tietojärjestelmien ja -aineistojen tuottamaa tietoa ja sen hyödyntämistä tulee kehittää. Lainvalmistelun resursointia tulee vahvistaa, ja lainvalmisteluprosessin laadun kehittäminen tulisi kirjata vuoden 2023 hallitusohjelman tavoitteeksi ja sitä tukemaan tulisi käynnistää erillinen kehittämishanke.  

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. 

Lisätietoja: VTT Petri Uusikylä, Frisky & Anjoy Oy, p. 040 5777516, [email protected] 

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.