Hyppää sisältöön

Selvitys: Liikkuvien työkoneiden päästövähennysten tiellä haasteita

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintatyö- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 19.10.2022 9.00
Tiedote 605/2022
Kuva: Reinhold Möller | CC BY-SA 4.0

19. lokakuuta julkaistun selvityksen mukaan liikkuvien työkoneiden energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen nopeasti on haastavaa. Lyhyellä aikavälillä vaikuttavin keino on kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitteen nostaminen. Pidemmällä aikavälillä keskeiseksi tulevat uudet vaihtoehtoiset käyttövoimat, joiden potentiaali nähdään monissa kohteissa hyvänä. Näiden yleistymistä hidastaa säädöskehikon, ohjauskeinojen ja kumppanuuksien sekä tiedonkeruun ja tutkimuksen puutteellisuus.

Liikkuvien työkoneiden kenttä on hajanaisempi ja moninaisempi kuin tieliikenteen sovellukset. Vallitseva käyttövoima on fossiilinen polttoöljy. Työkoneiden CO2-päästöt vuonna 2020 olivat noin 2 miljoonaa tonnia, noin 16 % kotimaan tieliikenteen CO2-päästöistä samana vuonna ja noin 4 % kaikista Suomen päästöistä. Biopolttoaineen jakeluvelvoite on lyhyellä aikavälillä ainut keino työkoneiden CO2-päästöjen vähentämiseksi. Jakeluvelvoitteen noustessa vaiheittain 30 % saakka voidaan sillä vuonna 2035 saavuttaa noin 40 % päästövähennys verrattuna vuoteen 2005. Biokaasun jalostus biometaaniksi ja sen käyttö työkoneiden käyttövoimana ei ole yhtä houkuttelevaa kuin raskaassa tieliikenteessä. Biometaanin sisällyttämisestä polttoöljyn jakeluvelvoitteeseen ei ole hyötyä.

Nouseva jakeluvelvoite nostaa dieselin ja kevyen polttoöljyn biojakeiden kysyntää vuosikymmenen aikana selvästi, molempien tarvehuippujen osuessa 2020-luvun lopulle. Tämän vaikutus käyttäjille on dieselin ja sekoitepolttoöljyn kalliimpi hinta sekä epätietoisuus tulevaisuuden hintatasosta fossiilisten polttoaineiden ja kestävien biojakeen raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnan ohjatessa pumppuhintoja.

Työkoneiden vaihtoehtoiset käyttövoimat saatava houkutteleviksi yrittäjille

Sähköistyksen ja hybridisoinnin mahdollisuuksia tuoda työkoneyrittäjälle lisäarvoa tarkasteltiin analyysien kautta. Täyssähköiset työkoneet eivät sellaisenaan sovellu työkohteille, joille ei voida järjestää sähkösyöttöä. Näissä vaihtoehtoja ovat erilaiset hybridiratkaisut sekä työkohteiden paikallisen sähköntuotannon tukeminen. Päävoimanlähteen sähköistyksen lisäksi hydrauliikan ja toimilaitteiden kehittäminen on tärkeää. Näin autonomista operoinnin toiminta-aikaa voidaan pidentää.

Työkonesektorin säädöskehikko ja ohjaavat keinot ilmastotavoitteiden ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi ovat kehittymättömiä. Keskeinen hidaste on puuttuva CO2-regulaatio, mikä vähentää valmistajien panostusta koneiden tuotekehitykseen.

Nykyisen ohjauskeinovalikoiman puutteellisuuden vuoksi sen vaikuttavuustarkastelu jäi selvityksessä suppeaksi ja kvalitatiiviselle tasolle. Analyysin pääviestinä on, että kaikkia keinoja tarvitaan kokonaisvaltaisesti lähtien EU-tasolta. Mallia voidaan hakea tieliikenteen säädöskehikon puolelta. Sähköistys ja sarjahybridiratkaisut parantavat kilpailukykyään vuosikymmenen aikana. Tähän vaikuttavat energiatehokkuuden paraneminen, sähkö-hybridikoneiden kasvava tarjonta, hinnan lasku sekä sähkön suhteellinen halpuus verrattuna kevyeen polttoöljyyn. Kasvua voi rajoittaa infrastruktuurin toteutus ja toteutettavuus.

Työkonekannan tiedonkeruussa ja tilastoinnissa tunnistettiin puutteita. Laajentamalla työkoneiden rekisteröintivelvollisuutta ja tarkentamalla vaadittuja rekisteritietoja voitaisiin työkoneiden päästöinventointien ja -projektioiden tarkkuutta kohentaa. Kustannustehokkaimmaksi työkoneiden kuntoon liittyväksi valvontakeinoksi todettiin digitaalinen vikatietohistoriaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus.

Hankkeen tulosten pohjalta suositeltuja toimenpiteitä:

  • Työkonesektorin kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitetasoa nostetaan nykyisestä.
  • Suomi edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden, kokeilujen ja pilotoinnin kautta työkonesektorin uusiutumista ja rakentaa tätä tukevia kumppanuuksia kotimaassa ja EU-tasolla.
  • Suomi edistää eurooppalaisella tasolla työkonesektorin sitovan CO2-sääntelyn kehittymistä ja käyttöönottoa.
  • Työkonesektorilla otetaan käyttöön vaihtoehtoisia käyttövoimia tukevia toimia, jotka vaikuttavat sekä pääoma- että käyttökuluihin. Tällaisia ovat vähäpäästöisten työkoneiden hankintatuki, vaihtoehtoisten käyttövoimien infratuki ja fossiilisten käyttövoimajakeiden hinnan nostaminen suhteessa vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.
  • Työkonesektorin päästöarvioiden tarkentamiseksi uudelleenarvioidaan jo käytössä olevien koneiden käytönaikaisia päästöjä kenttäkokein ja keräämällä tutkimustietoa.
  • Työkoneiden tiedonkeruuta ja tietokantojen ryhmittelyä kehitetään siten, että voidaan tukea ja nopeuttaa koko työkonetoimialan uudistumista.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: projektipäällikkö, johtava tutkija Mikko Pihlatie, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, 0400 430395, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.