Selvitys: Pieniä modulaarisia reaktoreita voisi rakentaa Suomessa vaikka heti, mutta ydinenergialakia ja käytäntöjä syytä päivittää

LUT-yliopiston valtioneuvostolle laatima selvitys pienten modulaaristen ydinreaktoreiden (SMR-teknologian) mahdollisuuksista Suomessa osoittaa, että näitä reaktoreita olisi jo nykyisen ydinenergialainsäädännön puitteissa mahdollista toteuttaa Suomessa sähkön-, lämmön- tai molempien tuotannossa.

Selvityksen mukaan ydinenergialakia ja ydinalan luvitus- ja valvontakäytäntöjä kehittämällä saataisiin kuitenkin SMR-teknologian tuomat hyödyt rakentamiselle, käytön turvallisuudelle sekä taloudelle täysin hyödynnettyä.

Pienten modulaaristen ydinvoimaloiden omistusrakenne, sijoittelu, toteutustavat, turvallisuusominaisuudet ja valmistus poikkeavat monelta osin nykyisistä ydinvoimalaitoksista. Lappeenrannan-Lahden tekniseltä yliopistolta (LUT) tilattu selvitys arvioi näiden kriteerien valossa suomalaisen ydinalan lupajärjestelmän ja valvontamenettelyjen kehitystarpeita.

Lakia, luvitusta ja valvontaa kehittämällä voitaisiin edistää SMR-teknologioiden hyödyntämistä energiantuotannossa. tässä kehitystyössä olisi otettava huomioon sekä rakentamisvaihe että käytön turvallisuus koko elinkaaren ajan.

Selvityksessä arvioidaan, että pienreaktoreista koostuvan laitoskokonaisuuden hyväksyminen saattaa yhteiskunnan kannalta olla merkityksellisempää kuin kunkin yksittäisen reaktorin lupaprosessin käynnistäminen erillisellä periaatepäätöksellä. Tämä tietysti haastaa myös tulevia liiketoimintamalleja kokonaisajatteluun.

Tällöin ydinenergiahankkeita koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen energiapoliittinen sisältö erotettaisiin yksityiskohtaisesta yksittäisiä reaktoreita koskevasta päätöksenteosta. Tämä toteutuisi erityisesti silloin kun hankkeen toteutus perustuu yhtäaikaisiin pienvoimaloihin mahdollisesti usealla sijoituspaikalla tai useamman reaktorin sarjana.

”Lausunnolla olleessa Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnoksessa SMR-reaktorit esitetään potentiaalisena vaihtoehtona energiantuotannon kehittämiseksi. Ydinvoimalla on tärkeä rooli Suomen energiahuollon toimitusvarmuuden turvaamisessa ja valtakunnallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo.

Selvitysraporttia ja sen jatkotöitä hyödynnetään ydinenergialain käynnissä olevassa uudistustyössä. Tavoitteena on, että työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltavana oleva lakiesitys saadaan eduskuntaan, ja uudistettu laki voimaan seuraavalla hallituskaudella, arviolta vuonna 2027.

Sähkön tuotanto on Suomessa jo vähäpäästöistä. Viime vuonna 87 prosenttia suomalaisesta sähköstä oli päästötöntä. Osuus lisääntyy tänä vuonna entisestään, kun OL3-ydinvoimalaitosyksikkö otetaan kaupalliseen käyttöön ja tuulivoimaa rakennetaan runsaasti lisää.

Seuraavaksi ratkaistava päästövähennyskohde energiajärjestelmässä on Suomen yleisin lämmitysmuoto eli kaukolämmitys, josta vielä noin puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot: professori Juhani Hyvärinen, LUT Yliopisto, p. 050 524 1512, juhani.hyvarinen(at)lut.f sekä erityisasiantuntija Jaakko Louvanto, TEM, p. 029  504 8274, jaakko.louvanto(at)gov.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.