Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Raskaan liikenteen vähähiilisyys on saavutettavissa määrätietoisilla toimilla

Liikenne- ja viestintäministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
12.5.2021 9.20
Tiedote 307/2021
Kuva: Petri Saari, HSL

12. toukokuuta julkaistun selvityksen mukaan raskaan hyötyliikenteen siirtymä vähähiilisyyteen ja nollapäästöisyyteen vaatii määrätietoisia toimia. Tarvitaan kokeilu- ja pilottihankkeita käytännön kokemusten kartuttamiseksi sekä tutkimusta ja tiedon jakamista. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri on muutokselle välttämätön. Vähähiilisen liikenteen kokonaistaloudellisuuteen voidaan vaikuttaa sekä pääoma- että muuttuvien kustannusten kautta.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien, erityisesti sähköajoneuvojen tarjonta markkinoilla kehittyy tulevina vuosina vahvasti. Henkilöautojen osalta markkinatarjonta ja hankinnat ovat voimakkaassa murroksessa sähköistyksen suuntaan. Yritysten hankkimien erilaisten ajoneuvojen rooli liikenteen energiankäytön ja päästöjen kokonaiskuvassa on merkittävä. Hyötyajoneuvot, linja-autot, kuorma-autot ja rekat sekä myös liikkuvat työkoneet käyttävät tällä hetkellä pääosin fossiilista dieseliä.

Vähähiilisyyteen ja nollapäästöisyyteen etenemisen aikajänne vaihtelee paljon riippuen ajoneuvotyypistä ja sen käyttötavasta. Uusiutuvan dieselin lisäksi sähköistyksellä ja biokaasulla on hyvät mahdollisuudet laajentaa hiilineutraalia käyttövoimapohjaa. Kuorma-autojen kehitys on kokemassa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa murroksen useampien vaihtoehtoisten käyttövoimien tullessa markkinoille eri segmentteihin. Jakeluautopuolella on jo tarjontaa sähkökuorma-autoista.

Kestävää muutosta ajaville kaupungeille ja yrityksille on nyt tilausta

Merkittävä osuus raskaan kaluston liikenne- ja kuljetussuoritteesta tapahtuu melko lyhyillä ajomatkoilla. Maantiekuljetusten tilastojen pohjalta potentiaali sähköistämiselle on hyvä vaiheittain kasvavassa osassa suoritteita. Raskaan liikenteen sähköistys näyttäytyy omistajan kokonaiskustannuksilta kilpailukykyisenä parhaissa kohteissa jo nyt, erityisesti kaupunkiympäristöjen hyötyajoneuvoissa. Kaikissa käyttötapauksissa voidaan nähdä täyssähköisten ratkaisuiden suhteellisen kilpailukyvyn paranevan merkittävästi tulevan kymmenen vuoden aikana. Muutos edellyttää tukevan latausinfrastruktuurin toteuttamista.

Kustannustehokkain tapa edistää vähäpäästöisten ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuutta ajoneuvokannassa on korottaa ajamisen kustannuksia saastuttavampien käyttövoimien osalta. Vaihtoehtoisten käyttövoimien, etenkin sähkön ja kaasun, osalta käytettävyyteen ja toteutettavuuteen vaikuttaa vielä voimakkaasti vaadittavan infrastruktuurin keskeneräisyys sekä markkinatarjonnan rajallisuus. Kehittyvän infrastruktuurin tukeminen on kustannustehokas tapa edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kaasu- ja latausinfrastruktuurin tukeminen julkisin varoin on perusteltua, jos tuki kohdennetaan oikein niille hankkeille, jotka eivät markkinaehtoisesti toteutuisi. Markkinaa avaavana toimena raskaan kaluston nollapäästöajoneuvojen määräaikainen hankintatuki toisi sähkön samalle viivalle kaasun kanssa. Kuljetusalan kannalta oleellista on, että tukea kohdistuu nimenomaan raskaamman kaluston tarpeisiin sekä joukkoliikennevälineille.

VTT:n toteuttamassa hankkeessa analysoitiin mallintamalla eri ohjauskeinoja vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönoton tukemiseksi. Ajoneuvokannan koostumuksen kehitystä ohjaa usea tekijä, kuten pääomakustannukset, käytön muuttuvat kustannukset, infran riittävyys ja tiedon saatavuus. Mikään näistä ei kuitenkaan yksin takaa hyvää kehitystä. Fossiilittomuuden edistämiseksi ja muutoksen käynnistämiseksi kaikki toimenpiteet ja ohjauskeinot ovat suositeltavia käyttöön otettaviksi, jotta biokaasu ja sähkö tuotaisiin todellisiksi vaihtoehdoiksi matkalla kohti nollapäästöistä liikennettä.

Hankkeen tulosten pohjalta suositeltuja toimenpiteitä:

  • seurataan nykyisten ohjaustoimien vaikuttavuutta ja hienosäädetään niitä tarvittaessa
  • edistetään nollapäästöisten ratkaisuiden kokeilu- ja pilottihankkeita kokemusperäisen tiedon keräämiseksi erityisesti raskaassa liikenteessä
  • jatketaan panostuksia vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuuriin
  • kehitetään säädöskehikkoa erityisesti työkoneilla
  • kartutetaan järjestelmällisesti tutkimustietoa väylä- ja tieverkon nollapäästöisten infraratkaisuiden vaihtoehdoista
  • otetaan käyttöön markkinaa käynnistäviä mutta vaiheittain poistuvia pääomakuluihin kohdistuvien ohjauskeinoja nollapäästöisille raskaille ajoneuvoille
  • vaikutetaan liikenteen ja kuljetusten muuttuvien kustannusten rakenteeseen vaiheittain kiristyvästi päästöpohjaisesti

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: projektipäällikkö, johtava tutkija Mikko Pihlatie, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, p. 0400 430395, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.