Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys tarkasteli aineettomien oikeuksien tilaa Suomessa

Aineettomiin oikeuksiin liittyvän osaaminen sekä alan koulutusjärjestelmän, lainsäädännön ja hallinnon kehittäminen on tärkeää Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Vaikka kehitystä viime vuosina onkin tapahtunut ja aineettomien oikeuksien järjestelmän perusta on kunnossa, on siinä silti useita kehityskohteita. Näin todetaan 10. maaliskuuta julkaistussa, uuden aineettomien oikeuksien strategian valmistelua tukevassa selvityksessä.

Selvitystyössä tarkasteltiin seuraavia osa-alueita:

1. Aineettomien oikeuksien osaaminen yrityksissä
2. Opetuksen nykytila ja hallinnon toimintaedellytykset
3. Tuomioistuimen toiminta ja markkinaoikeuden maksut
4. Aineettomien oikeuksien hyödyntäminen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa
5. Teollisoikeuksien kansantaloudellinen merkitys ja arvon määrittely
6. Aineettomien oikeuksien järjestelmän muutoshaasteet datan hallinnan ja tekijänoikeusinfrastruktuurin näkökulmasta
7. Lainsäädännön kehittämistarpeet

Yrityksille lisää koulutusta ja neuvontaa aineettomista oikeuksista

Selvityksen perusteella pk-yritysten tietoisuus ja osaaminen aineettomista oikeuksista on viimeisen kymmenen vuoden aikana parantunut, mutta kehitettävää riittää erityisesti niiden strategisen merkityksen tunnistamisessa. Koulutuksen ja neuvonnan lisääminen nähdään keinoina tilanteen parantamiseen.

Kehitettävää löytyy runsaasti myös ministeriöiden välisessä työnjaossa, lainsäädännössä ja tutkimusorganisaatioiden aineettomien oikeuksien käytännöissä. Datan hallintaan ja tekijänoikeusinfrastruktuurin liittyvät kysymykset ovat niin ikään hyvin ajankohtaisia tulevalla strategiakaudella.

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetusta selvityksestä vastasivat 4FRONT Oy, VTT, KPMG sekä Tuomas Takalo ja Ari Hyytinen (Spillover Economics Oy).

Aineettomat oikeudet suojaavat aineetonta omaisuutta eli keksintöjä, teoksia ja töitä. Aineeton omaisuus (IP eli Intellectual Property) on omaisuutta, joka ei ole fyysistä tai konkreettista. Se voi olla esimerkiksi tekninen keksintö tai menetelmä, tuotteen muoto tai brändi. Keskeisiä aineettomia oikeuksia (IPR eli Intellectual Property Right) ovat tekijänoikeus, mallioikeus, tavaramerkki, patentti ja hyödyllisyysmalli (pikkupatentti).

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Vesa Salminen, 4FRONT, 040 1252 370, [email protected],
Mikko Huuskonen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 506 3732, [email protected],
Tanja Müller, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7068, [email protected]