Selvitys zoonoosiseurannan tuloksista valmistunut

Eläimestä ihmiseen tarttuvien tautien (zoonoosien) ehkäisy vaatii ennakoivia toimia, jotka perustuvat vallitsevan tilanteen poikkitieteelliseen ymmärrykseen. Merkittävimpien zoonoosien seurantatulokset vuosilta 2011–2021 on koottu yhteen, jotta Suomen zoonoositilannetta ja kehityksen suuntauksia voidaan ymmärtää.

Suomessa yleisimmät suolistoinfektioita aiheuttavat zoonoosit ovat kampylobakteeri ja salmonellabakteerit. Borrelioosi on ihmisillä yleisin vektorivälitteinen zoonoosi. Kotoperäisten suolistoinfektioita aiheuttavien ja vektorivälitteisten zoonoositartuntojen arvioidaan tulevaisuudessa lisääntyvän. Vaikka tuotantoeläinten salmonellatapaukset lisääntyivät 2010-luvulla, esiintyi salmonellaa kotimaisessa naudan- ja sianlihassa vain vähän.

Tuotantoeläinten zoonoositilanteen kehittyminen on sidoksissa maatalouden, erityisesti eläintuotannon ja siihen liittyvien käytänteiden kehittymiseen. Eläintauteja kuten raivotautia tai myyräekinokokkia, ei esiintynyt Suomessa 2010-luvulla. Tautitilanteeseen voi vaikuttaa eläinten maahantuonti alueilta, joilla tietyt zoonoosit ovat endeemisiä.

Yhteisen terveyden näkökulma

Eläimet toimivat zoonoosien pääasiallisina varantoina, joista taudit voivat tarttua suoraan tai välillisesti ihmisiin. Eri zoonoosien tilanteet ovat vaihdelleet 2000-luvulla.

Sikojen trikinellaloistartunnat harvinaistuivat 2010-luvulla, eikä tartuntoja enää todeta sikaloissa. Ihmisilläkään ei ole enää todettu kotoperäisiä trikinellatartuntoja. Sen sijaan Cryptosporidium-tartuntoja havaittiin ihmisillä seurantajaksolla 2011–2021 enemmän kuin 2000-luvun alussa. Silloin myös Cryptosporidium parvum -alkueläimen aiheuttamat tautitapaukset lisääntyivät nautakarjoissa voimakkaasti.

Useille antibiooteille vastustuskykyinen metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA) yleistyi teurassioissa. Vuodesta 2013 lähtien hyötyeläimiin liittyviä MRSA-tartuntoja on todettu ihmisillä enenevästi.

Tieto vallitsevasta tilanteesta auttaa suuntaamaan torjuntatoimia

Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyöelimen, Zoonoosikeskuksen, tuottama raportti on kolmas Suomen zoonoosiseurannan tuloksista koottu yhteenveto. Tieto zoonoositilanteesta ja arvio mahdollisten muutosten suunnasta auttaa toteuttamaan ennakoivia toimia tilanteen säilyttämiseksi hyvänä ja tunnistamaan ne kohteet, joihin Suomessa on syytä panostaa.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Hankkeen johtaja Saara Raulo, Ruokavirasto, p. 029 520 4920, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.