Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Taloudelliset ohjauskeinot synnyttävät arvoa kiertotaloudessa
Kiertotalous on Suomen talouden kannalta merkittävä, mutta monesti se edellyttää ohjausta. Haasteena on arvon luominen jätteeksi määritellystä materiaaleista, komponenteista tai laitteista. Tähän voidaan vaikuttaa taloudellisin ohjauskeinoin. Nykyiset ohjauskeinot ovat monella alueella tehokkaita, mutta eivät kaikilla. Lisäksi kiristyvät odotukset ja poliittiset tavoitteet haastavat kehittämään niitä uudelle tasolle. Näin todetaan 31.8. julkaistussa kiertotalouden taloudellisia ohjauskeinoja selvittäneessä tutkimuksessa.
Luonnonvarojen yhä kiihtyvä käyttö on johtanut monenlaisiin ympäristöhaasteisiin. Tilanteen kärjistymisen syynä nähdään vallalla oleva ota, valmista, hävitä -talousjärjestelmä, joka perustuu helposti saatavilla olevien ja edullisten raaka-aineiden ja energian mittavaan käyttöön. Poliittisessa ja tieteellisessä keskustelussa korostetaan tarvetta siirtyä kiertotalouteen, jossa raaka-aineita, materiaaleja ja tuotteita kierrätetään ja käytetään uudelleen mahdollisimman kauan.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot (KIMAT) –hankkeessa tarkasteltiin, miten taloudellisin ohjauskeinoin voidaan edesauttaa kiertotalouden kehitystä Suomen kannalta keskeisissä arvoketjuissa.
”Tarkasteltujen kiertotalouden tapausten mahdollinen yhteisvaikutus on noin 0,3–0,4 prosenttiyksikön lisäkasvu vuoden 2030 kansatuotteeseen, siis varsin suuri. Esimerkiksi muovipakkausten osalta kiertotalouden kasvupotentiaali olisi noin 60–80 miljoonaa euroa. Tämä edellyttäisi investointeja uusiin laitoksiin ja tuotekehitykseen, jotka eivät näyttäisi toteutuvan ilman julkista investointitukea”, toteaa johtava tutkija Magnus Simons VTT:sta.
Korjausrakentaminen on Suomessa tänä päivänä jo noin 10 miljardin euron liiketoiminta, mutta uudet tutkimukset osoittavat, että vielä löytyy hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Pelkästään pääkaupunkiseudulla rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen on arvioitu useamman sadan miljoonan euron markkinaksi.
KIMAT-hankkeessa kartoitettiin mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja Suomesta ja kansainvälisesti, hankittiin tietoa arvoketjujen kiertotalouspotentiaalista ja mahdollisista kiertotaloustoimista, kartoitettiin ohjauskeinojen kehitystarpeita yrityshaastattelujen kautta sekä mallinnettiin arvoketjujen mahdollisuuksia Suomen kansantalouden tasolla. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä VTT, SYKE, Motiva Oy ja Merit Economics.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Lisätietoja:
Magnus Simons, johtava tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, p. 040 543 8586, [email protected]
Riina Antikainen, johtaja, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0400 148 671, [email protected]
Ilkka Hippinen, johtava asiantuntija, Motiva Oy, p. 050 354 1110, [email protected]
Juha Honkatukia, Merit Economics, p. 029 524 6011, [email protected]
Jarmo Muurman, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 0295 250 185, [email protected]
