Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja TKI-panostuksilla

Mallilaskelmien valossa ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan olevan pitkällä aikavälillä kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan edistää lähivuosikymmeninä veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.

Suomi pyrkii yhdistämään muuta EU:ta kunniahimoisemmat ilmastotavoitteet sekä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen. Ilmastopolitiikan tiedetään osaltaan kiihdyttävän talouden ja työn rakennemuutosta, jossa työmarkkinoilla syntyy sekä kokonaan uusia työnkuvia että entistä vihreämpiä ammatteja. Samalla erityisesti fossiiliseen energiaan suoraan tai välillisesti kytköksissä olevia työpaikkoja katoaa.

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa ’Vihreät toimet - ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen’ -tutkimuksessa on tarkasteltu ilmastopolitiikan ja työllisyyden välisiä yhteyksiä, vihreiden tuotteiden markkinoita sekä julkisen talouden roolia ilmastopolitiikan työllisyysvaikutusten hallinnassa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Etla, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Hankkeessa kuultiin myös yhteiskunnallisia sidosryhmiä laajasti.

Tutkimuksessa havaittiin, että Suomen muuta EU:ta tiukempi ilmastopolitiikka voi voimistaa negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Tämän vuoksi tarvitaan useita eri toimenpiteitä, korostaa hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

”Päästöverotulojen hyödyntäminen työmarkkinoita vääristävän verokiilan pienentämiseksi vaikuttaisi parantavan työllisyyttä. Työllisyyttä voitaisiin siten tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen”, Kuusi toteaa.

Merkittävämmät vaikutukset välillisesti työvoimavaltaisille aloille

Työllisyyttä tukevalla päästömaksujen kohdentamisella ei tutkimuksessa havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Ilmastopolitiikan synnyttämä tuottavuuden kasvu sen sijaan voisi tutkijoiden mukaan parantaa työllisyysvaikutusta.

”Tulostemme mukaan ilmastopolitiikan realistisesti odotettavissa oleva tuottavuusvaikutus ei kuitenkaan kumoa negatiivista työllisyysvaikutusta kokonaisuudessaan”, varoittaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Pohjola.

Tuntuvimmat työllisyysvaikutukset kohdistuivat välillisesti aloille, jotka käyttävät paljon työvoimaa tai joissa työvoimakustannusten osuus on suuri. Työvoiman siirtymät olivat suurimmat matalimman koulutustason työtehtävissä ja vähäisimmät korkeimman koulutuksen työtehtävissä. Ilmastopolitiikan aiheuttamaa rakennemuutosta olisikin tutkijoiden mukaan pyrittävä tukemaan paitsi työvoimapolitiikalla, myös yleisellä koulutusasteen nostolla.  

Vihreillä tuotteilla mahdollisuuksia, mutta se vaatii yhteistyötä ja panostuksia

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien tuotteiden eli ns. vihreiden tuotteiden osuus maailmankaupassa on kasvanut tasaisesti. EU-maiden osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on noin 35 prosenttia, Suomen osuus vain noin puoli prosenttia. Tutkimuksessa osoitettiin, ettei vihreiden tuotteiden määrittely ole aivan suoraviivaista.

Vientiyrityksille tehdyissä haastatteluissa vihreiden tuotteiden markkinoiden ennakoitiin olevan vedenjakajalla: Kasvava markkina tarjoaa mahdollisuuksia. Suomen kunnianhimoisesta hiilineutraalisuustavoitteesta katsottiin olevan hyötyä, jos Suomi profiloituu maailmalla ilmasto- ja ympäristöratkaisujen osaajana.

Vihreiden tuotteiden markkinoilla menestyminen vaatii joka tapauksessa yhteistyötä. Sääntely luo yhteisiä markkinoita ja teknologisia ratkaisuja, mutta myös julkista T&K-tukea ja kehittyvien markkinoiden talouksien tuntemusta tarvitaan. Kehittyvien maiden hallintojen tukeminen ilmasto- ja ympäristöosaamiseen liittyen parantaisi myös suomalaisten vihreiden tuotteiden kilpailuasemaa kehittyvillä markkinoilla.

Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:

• Työllisyyttä voidaan tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen.
• Reilun siirtymän turvaamiseksi vaaditaan äkillinen rakennemuutoksen tuki, jota voidaan hyödyntää niin uudelleenkoulutukseen kuin toimialan vaihtamiseen.
• Kokonaiskoulutusasteen nosto tukisi ilmastokriisin ratkaisuihin vaadittavaa uutta osaamista ja helpottaa työvoiman sopeutumista rakennemuutokseen
• Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat julkiset investoinnit, jotka voidaan toteuttaa nykyisillä tuotantorakenteilla ja osaamisella, tukevat osaltaan siirtymävaiheen työllisyyttä. 
• Julkinen T&K-tuki tarvitaan tukemaan tutkimuspanostusten muuntumista laadukkaiksi innovaatioiksi, jotka lisäävät vientimenestystä vihreissä tuotteissa.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, ETLA, p. 041 444 8144, [email protected]
Erikoistutkija Johanna Pohjola, SYKE, p. 0295 251 518, [email protected]
Konsultatiivisen työn johtaja Tuuli Kaskinen, Demos Helsinki, p. 050 514 9752, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.