Tutkimus tarkasteli korkea-asteen opiskelijavalinnan uudistusta lukion ja lukiolaisten näkökulmista
Vuoden 2018 korkea-asteen opiskelijavalintauudistus on herättänyt julkisessa keskustelussa voimakasta kritiikkiä. Helsingin yliopiston valtioneuvostolle laatima tutkimus osoittaa kuitenkin uudistuksen herättämät huolet osin ylimitoitetuiksi.
Opiskelijat, opettajat ja opinto-ohjaajat jakoivat huolen uudistuksen lukiolaisiin kohdistuvista vaikutuksista, mutta ylioppilastutkinnon kokeiden pisteytys ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan ole opiskelijoille tärkein opintoja ohjaava tekijä.
Pisteenmetsästyksen sijaan opiskelijat ilmaisivat henkilökohtaisen kiinnostuksen, omien tulevaisuuden suunnitelmiensa sekä jo saavuttamansa menestyksen olevan vahvimmat oppiainevalintojaan ohjaavat tekijät. Useimmat kokivat kuitenkin pitkän matematiikan saavan pisteytysmallissa liian suuren painoarvon myös aloilla, joilla sen rooli voidaan asettaa kyseenalaiseksi.
Muutoksia ylioppilaskoevalinnoissa, mutta ei pääsykokeisiin valmistautumisessa
Korkea-asteen opiskelijavalinnan uudistus näyttää kuitenkin vaikuttaneen opiskelijoiden ylioppilastutkinnon koevalintoihin. Ylioppilastutkintolautakunnan vuosien 2016–2022 rekisteriaineiston mukaan sekä pitkää että lyhyttä matematiikkaa kirjoitetaan yhä enemmän ja matematiikan kokeen tutkinnostaan pois jättävien osuus on laskussa. Lähes kaikkien reaaliaineiden kirjoittaminen on kuitenkin myös lisääntynyt eli matematiikan kirjoittamisen yleistyminen ei ole tapahtunut niiden kustannuksella.
Todistusvalinta ei kuitenkaan näytä vähentäneen pääsykokeisiin valmistautumista edes niillä opiskelijoilla, jotka uskovat saavansa opiskelupaikan ylioppilastutkintomenestyksensä perusteella. Lisäksi runsas kolmannes opiskelijoista ilmaisi aikovansa tukeutua ulkopuoliseen valmennukseen lukio-opintojen aikana tai hakiessaan korkea-asteelle.
Tytöt uupuvat mutta eivät aina pitkän matematiikan vuoksi
Lukiolaisten hyvinvoinnin osalta tulokset tukevat aiempia tutkimuksia lukiolaistyttöjen poikia vahvemmasta uupumisen kokemuksesta. Lyhyen matematiikan lukijat näyttävät uupuvan lukiossa pitkän matematiikan lukijoita enemmän. Kuitenkin myös pitkän matematiikan lukijoiden keskuudessa tytöt kokevat uupumusta selvästi poikia enemmän. Sekä opiskelijat että opettajat näkivät lukiolaisten uupumisen merkittävimpinä lähteinä lukio-opintoihin ja ylioppilastutkintoon liittyvät tekijät sekä univajeen. Opettajat näkivät uupumisen taustalla myös lisääntyneen sosiaalisen median käytön ja tietokonepelaamisen.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, p. 050 3080 054, [email protected] ja professori Risto Hotulainen, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, p. 029 4144 632, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
