Selvitys: Hyvin kohdennettuna latausinfrastruktuurin tuet edistävät liikenteen sähköistymistä

Tutkimuksen mukaan suuritehoisen latausinfran kehittyminen valtaväylillä on yhteydessä sähköautojen kysyntään. Julkisia investointeja tarvitaan jatkossakin reiteillä, joilla latausinfran kattavuus on edelleen heikko.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat selvittivät julkisten tukien vaikutuksia liikenteen sähköistymiseen ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin Energiaviraston hallinnoimaa tukea julkiselle latausinfralle ja Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskuksen Aran myöntämää yksityisen latausinfran tukea taloyhtiöille ja yhteisöille.

Julkiset teholatauspisteet ovat yhteydessä sähköautojen kysyntään

Tutkimuksessa havaittiin, että latausinfrastruktuurin parantuminen kotitalouksien todennäköisesti käyttämien reittien varrella on edistänyt sähköautojen hankintaa. Kun maksimietäisyys latauspaikkojen välillä lyheni 10 kilometriä, todennäköisyys hankkia sähköauto kasvoi peräti 10 prosenttia.

Latausinfrastruktuurin kehittyminen oli selvimmin yhteydessä päätökseen hankkia sähköauto sellaisten kotitalouksien keskuudessa, joiden arvioitiin ajavan säännöllisesti yli 200 kilometrin reittejä. Lyhyemmillä reiteillä autoa ei välttämättä tarvitse matkan aikana ladata.

”Suuritehoisen latausverkoston kehittäminen voi olla toimiva keino lisätä sähköautojen osuutta ja vähentää tieliikenteen päästöjä. Etenkin kaupunkialueilla tulisi myös edistää joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn osuutta”, toteaa erikoistutkija Anna Sahari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Julkisella tuella kannattaa rakentaa latauspisteitä, joita ei muuten rakennettaisi

Selvityksen mukaan julkisen latausinfran tuettuja rakennushankkeita on lähes 70 prosentissa Suomen kunnista. Hankkeiden lukumäärinä tarkasteltuna 90 prosenttia julkisesti tuetuista latauspisteiden rakentamishankkeista sijoittui Länsi- ja Etelä-Suomeen. Näillä seuduilla myös liikennemäärät ovat suurimmat.

Latausverkoston kattavuus on heikoin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueella on reittejä, joilla latauspaikkojen välimatkat ovat pitkiä, ja liikennemäärät eivät välttämättä ole riittävän suuria, jotta syntyisi yksityisiä investointeja kalliisiin suurteholatausasemiin.

”Jatkossa julkisia investointeja suuritehoiseen latausinfrastruktuuriin tarvitaan reiteillä, joilla etäisyydet latauspisteiden välillä ovat yhä hyvin pitkiä. Jotta liikenne voidaan Suomessa sähköistää, täytyy kaikkien sijaintien olla sähköautolla saavutettavissa”, selventää tutkija Jouni Räihä Suomen ympäristökeskuksesta.

Yksityisen latausinfran kehitystuki aikaisti ja laajensi investointeja

Tutkimuksen perusteella Aran yksityisen latausinfran tuet lisäsivät sähköautojen hankintoja, mutta investointien vaikutukset päästöihin ovat maltilliset suhteessa tieliikenteen kokonaispäästöihin. Vuoteen 2022 mennessä tuetut hankkeet tulevat yhteensä vähentämään tieliikenteen päästöjä vuoteen 2033 mennessä korkeintaan 62–88 tuhatta hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä vastaa alle prosenttia tieliikenteen vuosittaisista päästöistä vuonna 2022.

Kyselytutkimuksen perusteella yksityisen latausinfran tuki aikaisti latausvalmiuksien rakentamista keskimäärin kolmella vuodella. Yli puolet vastaajista myös ilmoitti, että latausvalmiuksia rakennettiin enemmän kuin olisi tehty ilman tukea. Osa investoinneista olisi vastausten perusteella kuitenkin tehty myös ilman julkista tukea.

”Ilmastotavoitteiden aikataulu on kireä ja Aran myöntämä tuki nopeutti yksityisiä investointeja latausinfrastruktuuriin. Jatkossa yksityisen infran tuet tulisi osoittaa kohteisiin, joissa latausinfrastruktuurin rakentaminen on erityisen haastavaa”, Anna Sahari kertoo.

Tieliikenteen päästövähennysten kireä aikataulu

Suomi on sitoutunut vähentämään päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Vuonna 2022 taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat Suomessa 26,7 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia. Kuuden seuraavan vuoden aikana takanjakosektorin päästöjä tulee vähentää kolmanneksella 17,2 CO₂-ekvivalenttitonniin.  

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (ilman lentoliikennettä) olivat vuonna 2022 yhteensä noin 9,8 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia, mikä on noin 37 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä ja noin 21 prosenttia kokonaispäästöistä. Koska tieliikenne taakanjakosektorin suurin yksittäinen päästölähde, päästövähennystavoite kohdistuu voimakkaasti juuri tieliikenteeseen. Sähköautolla ajaminen tuottaa Suomessa huomattavasti vähemmän päästöjä kuin polttomoottoriautolla ajaminen.

”Tieliikenteen sähköistyminen on edellytys päästötavoitteiden saavuttamiselle, mutta se ei yksin riitä. Verotuksen ja sääntelyn tulee myös ohjata johdonmukaisesti kohti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä ja kestävämpiin kulkumuotoihin siirtymistä”, tutkijat toteavat.

Lisätiedot: erikoistutkija Anna Sahari, VATT, p. 0295 519 511, [email protected] ja tutkija Jouni Räihä, SYKE, p. 0295 252 243, [email protected]

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.