B-PETH pilotointi raskaana olevilla naisilla Sisä-Suomen yhteistyöalueella

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2025–12/2027

Alkoholinkäyttö raskauden aikana aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä sikiölle sekä raskaana olevalle äidille. Alkoholi on haitallinen sikiölle läpi koko raskauden eikä turvallista käyttörajaa raskauden aikana ole olemassa. Tällä hetkellä neuvoloissa ei löydetä riittävän hyvin äitejä, joille alkoholinkäyttö voi olla ongelma eikä välineitä raskauden aikaisen alkoholin käytön tunnistamiseen ole riittävästi. Sen vuoksi monet raskaana olevat päihteitä käyttävät henkilöt ja heidän perheensä jäävät vaille oikea-aikaista ja kokonaisvaltaista apua, mikä voi lisätä sekä perheen että syntyvän lapsen riskejä.

Suomessa on yleisesti käytössä alkoholinkäytön seulontaan laboratoriomenetelmä B-Peth, jonka avulla on mahdollista havaita krooninen, runsas alkoholinkäyttö. Menetelmä ei kuitenkaan havaitse vähäistä päivittäistä käyttöä tai satunnaista humalajuomista, minkä vuoksi sen käyttö ei sovellu raskaana oleville, joiden ei tulisi käyttää alkoholia ollenkaan. Alkoholin käyttöä voidaan selvittää myös epäsuorasti maksa-arvojen avulla, mutta menetelmä on epätarkka ja epäherkkä. Raskauden ajan alkoholikäytön seulontaan tarvitaan nykyistä tarkempi seulontatutkimus neuvoloille ja hal-poliklinikoille käytettäväksi.

THL:ssä on kehitetty herkän fosfatidyylietanolin (PEth) mittausmenetelmä, jonka on osoitettu havaitsevan selkeästi paremmin raskaudenaikaisen alkoholin käytön. Syksyllä 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan tarkempi B-PEth-näytteen analyysi kertoi 5 % raskaana olevista käyttäneen alkoholia raskauden aikana, kun tämän hetken raja-arvoa ja analyysi menetelmää (B-PEth) käyttämällä tutkituista alkoholin käyttöä olisi ollut vain 0.5 %:lla naisista.

B-PEth tulisi ottaa osaksi alkuraskauden seulontanäytteitä, jotta tunnistettaisiin mahdollisimman laajasti kaikki alkoholia raskauden aikana käyttävät äidit.

Hankkeen päätavoitteena on arvioida miten B-PEth menetelmä soveltuu raskaana olevien alkoholinkäytön alkuraskauden rutiiniseulontamenetelmäksi ja voisiko menetelmää hyödyntää kustannustehokkaasti koko maassa. Päätavoitteisiin vastataan neljän osatavoitteen avulla.

Päätavoitteisiin vastataan neljän osatavoitteen avulla. Ensimmäisenä osatavoitteena on selvittää millaisia kokemuksia pilotoinnista kertyy ammattilaisten ja raskaana olevien näkökulmasta. Näytteiden oton käynnistymisen jälkeen tehdään kyselytutkimus pilotoinnin kokemuksista ammattilaisille sekä raskaana oleville. Raskaana olevat tavoitetaan neuvoloista käsin; terveydenhoitaja ohjaa äidin täyttämään kyselylomakkeen samalla käynnillä kun kertoo PEth-näytteen tuloksesta. Kyselyt toteutetaan sähköisesti ja siihen vastataan anonyymisti. Ammattilaisten kokemuksia kartoitetaan jokaisesta Sisä-Suomen yhteistyöalueen äitiysneuvolasta, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hal-poliklinikoilta sekä Pirhan vauvaperhetiimistä. Tuloksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jo pilotoinnin aikana ja tuloksista tehdään koonti väliaikaraporttiin.

Toisena osatavoitteena arvioidaan B-PEth-seulan ottoajankohtaa suhteessa muihin raskaudenajan seulontaverikokeisiin. Jotta sikiön altistuminen raskauden aikaiselle päihteiden käytölle olisi mahdollisimman vähäistä, tieto raskaana olevan päihteiden käytöstä tulisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta. Tällöin odottaja voidaan ohjata tarvittaviin päihteettömyyttä tukeviin tukitoimiin tai hoitoon mahdollisimman ajoissa. Näin ollen B-PEth - näyte pyritään ottamaan pilotissa ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Mikäli näyte otetaan osana muita seulontanäytteitä, raskaana olevalle ei koidu B-PEth-seulontanäytteen vuoksi ylimääräisiä laboratoriokäyntejä. Tarvittaessa näyte voidaan ottaa myös erillisenä näytteenottokertana. Kyselytutkimuksella kartoitetaan terveydenhoitajien, raskaana olevien sekä laboratorion kokemuksia ja näkökulmia näytteenoton parhaasta ajankohdasta.

Kolmantena osatavoitteena arvioidaan B-PEth-seulontanäytteeseen liittyviä kustannuksia. Selvitetään minkälaisia muutoksia tarkemman B-PEth-näytteen analysointi on vaatinut laboratoriolta ja mikä tulisi olemaan yksittäisen näytteen hinta, jos näyte otettaisiin kaikilta raskaana olevilta. Kustannukset ja niihin vaikuttavat asiat selvitetään kyselytutkimuksella sekä haastattelemalla näytteitä analysoivan laboratorion vastaavia ammattilaisia.

Neljäntenä osatavoitteena suoritetaan tieteellinen analyysi B-PEth näytteen käytön vaikuttavuudesta. Analyysia varten kerätään tarvittava aineisto Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden rekistereistä. Koska hankkeen aikataulu on rajallinen, aineistot kerätään ja analysoidaan kultakin alueelta erikseen eikä käsitellä yhtenä isona aineistona, jolloin ei tarvita Findatan käyttöä. Näin varmistetaan tieteellisen tutkimusosion valmistuminen pyydetyssä aikataulussa. Aineistona käytetään B-PEth-näytteiden vastauksia, raskaana olevien ensimmäisellä neuvolakäynnillä täyttämien Audit-lomakkeiden tai THL:n päihdeseulan tuloksia sekä tarvittavia taustatietoja raskaana olevista. Tutkimuksesta vastaavat hakevat tutkimusluvat aineistojen käytölle. Aineistot analysoidaan tietoturvallisissa ympäristöissä soveltuvilla analyysimenetelmillä. Tarkastelemme myös federoidun analysoinnin mahdollisuutta.

Tutkimuksesta kirjoitetaan tieteellinen artikkeli, joka pyritään julkaisemaan kansainvälisessä julkaisussa. Loppuraporttiin kirjataan tulokset siltä osin mitä ne ovat valmistuneet hyödyntäen kaikkien alueiden tuloksia. Raporttia täydennetään lopullisten tulosten osalta vuoden 2027 loppuun mennessä. Loppuraportissa huomioidaan kaikkien alueiden tulokset, jolloin saadaan vastaus myös päätavoitteeseen miten B-PEth menetelmä soveltuu raskaana olevien alkoholinkäytön alkuraskauden rutiiniseulontamenetelmäksi ja voisiko menetelmää hyödyntää kustannustehokkaasti koko maassa.

Lisäksi pilotin tavoitteena on tunnistaa raskaana olevien alkoholinkäyttö varhaisemmin, jolloin useampi alkoholia käyttävä raskaana oleva saa aiempaa varhaisemmassa vaiheessa apua, tukea ja hoitoa. Tämä vähentää ja ennalta ehkäisee raskauden aikaisen alkoholin käytön aiheuttamia terveyshaittoja merkittävästi syntyvälle lapselle ja raskaana olevalle, mikä tuottaa monenlaisia yhteiskunnallisia säästöjä. Pilotista ja sen etenemisestä viestitään aktiivisesti kunkin hyvinvointialueen sisäisillä ja ulkoisilla sivuilla.

Ota yhteyttä:

Anita Virtanen, Pirkanmaan hyvinvointialue, p. 03 311 64507, etunimi.sukunimi(at)pirha.fi