Datatalouden strategisista tavoitteista vaikuttavaan ja kestävään kehittämiseen

Tervetuloa yhteiskehittämään tutkimusteemaa, jossa tarkoituksena on selvittää datatalouden vaikuttavuuden mittaamista. Tilaisuus järjestetään etätilaisuutena MS Teamsissa keskiviikkona 5.10. klo 9.00–10.30.

Tilaisuudessa keskustellaan tutkimustarpeesta sekä mahdollisuuksista ja keinoista toteuttaa aiheesta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Keskustelua hyödynnetään päätettäessä mahdollisesta syksyn 2022 aikana hakuun avattavasta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tietotarpeesta. Tietotarpeeseen vastaava tutkimus tulisi toteuttaa alustavasti vuoden 2024 loppuun mennessä.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 4.10.2022 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/EP/DA38891E53047CBD.

Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi. Kokouslinkki lähetetään tilaisuuteen ilmoittautuneille.

Tilaisuuden ohjelma:

klo 9:00 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia

klo 9:10 Taustaa datatalouden vaikuttavuuden mittaamisen tietotarpeesta, Maria Rautavirta, liikenne- ja viestintäministeriö

klo 9:25 Keskustelu tietotarpeesta, tutkimusasetelmasta, rajauksista ja painopisteistä

klo 10:20 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Taustaa:

Datatalouden vaikuttavuuden arviointi vaatii uudenlaista, systeemistä lähestymistapaa johtamisessa, toiminnan rakentamisessa, kehittämisessä ja mittaamisessa. Myös mittaamisessa tarvittava tietopohja tulee määritellä. Datatalouden mittaamisen ratkaisut ovat kansainvälisen kiinnostuksen kohteena, ja Suomen luomat mallit voisivat toimia esimerkkeinä myös kansainväliselle kehitystyölle. Lähtökohtana työlle on kansainvälinen datatalouden mittaamisen kehittämistyö, tietoaineistot (mm. EU:n digikompassi ja DESI), verkostot, suositukset ja muut kansainväliset esimerkit. 

• Data- ja alustatalouden mittaamista koskeva esiselvitys on tehty Tilastokeskuksen toimesta vuonna 2019.

• Datan avaamisen merkitystä ja arvonluontia on selvitetty aiemmin valtiovarainministeriön ohjaamassa Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus -selvityksessä vuonna 2017. Näissä selvityksissä ei kuitenkaan ole suoraan vastauksia siihen, miten voitaisiin seurata datan saatavuutta ja datavirtojen kehitystä sekä arvioida näiden yhteyttä taloudellisen kasvun ja arvon muodostumiseen tai laajemmin kansantalouden tai yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurannan tueksi vaan aihepiiri vaati lisätutkimusta esiselvitysten pohjalta.

• Kansallisen tutkimuksen lisäksi datatalouden kokoa on mitattu myös  EU-tasolla: https://digitalstrategy.ec.europa.eu/en/library/results-new-european-datamarket-study-2021-2023 .

• Datatalouden arvoa voidaan mitata myös mikrotasolla. Kansallisista tahoista mm. Etla on tehnyt tällaista tutkimusta, mm. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3493650

Siirryttäessä koko talouden kuvasta kohti yksittäisiä yrityksiä kohdataan samoin mittaamisen haasteita. Tällä tasolla voi löytyä tutkimuskysymyksiä, joihin voidaan vastata tarkemmin ja joihin kannattaa etsiä vastausta kansallisella tasolla kansainvälisen tutkimuksen lisäksi.

Datatalouden mittaamisen keskeinen käsitteellinen haaste on merkityksellisen ja yhteismitallisen mittaamisen vaikeus. Datan määrää ja datavirtoja voidaan mitata kvantitatiivisesti aineiston saatavuuden rajoissa yhteismitallisesti tavuina, mutta tällainen tieto ei ole kovin merkityksellistä ja hyödyllistä hyötyjen ja arvonluonnin näkökulmasta. Euromääräinen tieto taas on hyvinkin hyödyllistä, mutta erilaisten datojen ja niiden rahallisen arvon määrittely on usein vaikeaa. Tämän vuoksi dataa ja datavirtoja voidaan pyrkiä lisäksi mittaamaan ainakin tuloista, jotka tulevat datan tai dataintensiivisten palveluiden myymisestä, kansainvälisestä datapalveluiden kaupasta tai sijoituksista dataintensiivisiin yrityksiin (OECD 2022, luonnos). Myös arvoketjujen kannalta tarvitaan lisää tietoa

Alustavia tutkimuskysymyksiä:

• Miten datataloutta ja sen kehittämistoimien vaikuttavuutta voidaan mitata ja arvottaa?
• Mikä vaikuttavuus julkisilla hankinnoilla ja TKI-panostuksilla on datatalouden vauhdittamisessa?
• Millaisilla mittareilla voidaan seurata datatalouden innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntyä?
• Miten kansainvälisiä ja EU-tason toimia voidaan soveltaa kansallisesti niin, että niillä voitaisiin saada lisävaikuttavuutta? Millaisia kansainvälisiä esimerkkejä tästä on ja mitkä niistä olisivat sovellettavissa suomalaiseen toimintaympäristöön?
• Miten datatalouden mittaamista voidaan yhteensovittaa yritysten ja yhteiskunnan vastuullisuus- ja kestävän kehityksen raportointiin (ESG, Environment and Social Governce & SDG, Sustainable Development Goals)?
• Mitä voimme oppia kansainvälisistä hyvistä käytännöistä?
• Miten kansainväliset kehityskulut, erityisesti EU:ssa, tulisi huomioida?