Jatkuvan oppimisen uusien nopeavaikutteisten toimien seuranta- ja vaikuttavuustutkimus (JOUSTE)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2020–3/2023

Tutkimuksessa perehdyttiin jatkuvan oppimisen uusien nopeavaikutteisten toimien vaikuttavuuteen sekä seurantaan. Hankkeessa tutkittiin niitä toimenpiteitä, joita hallitus muodostaa työllisyyden tukemiseksi. Tarpeena oli selvittää uusien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kehittää seurantajärjestelmä, jolla toimintaa voidaan määrällisesti ja laadullisesti seurata.

Selvityksessä keskityttiin kolmeen osa-alueeseen: toimenpiteiden vaikutus osallistujille, toimintamallien edellyttämä ja aiheuttama muutos koulutustoimijoille ja toiminnan vaikutukset esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuuteen. Erityisesti keskityttiin yhteistyön malleihin eri toimijoiden kesken (kunnat, työelämä, TE-palvelut, oppilaitokset, korkeakoulut), koulutuksen aikaisen tuen ja ohjauksen malleihin, hankkeiden toimiin (erilaisuus verrattuna muihin tukitoimiin ja koulutuksiin), aliedustettujen ryhmien interventioihin (kustannustehokkuus -näkökulma), koulutuksen ja muiden tukitoimien vaikuttavuus koettuihin valmiuksiin, sekä koulutusten ja muiden tukitoimien vaikuttavuus toimialoihin, joilla on osaajapulaa. Tarkastelussa huomioitiin alueelliset erot ja tarpeet Suomen sisällä.

Tutkimuksessa kerättiin haastatteluaineistoa ja tilastoaineistoa. Tilastoista tehtiin vertailuasetelmaan pohjautuva tarkastelu, jolla toimien vaikutusta voitiin arvioida yksityiskohtaisemmin. 

Tutkimuksessa tavoitteena oli kerätä ja analysoida kattavasti laadullista ja määrällistä aineistoa, ja toteuttaa mm. tilastollinen vertailuasetelmaan pohjautuva analyysi. Kehittävän arvioinnin näkökulmasta tavoitteena oli myös tukea hankkeiden mahdollisimman tuloksellista ja vaikuttavaa toteuttamista. Tämä sisälsi pyrkimyksen tunnistaa vaikuttavia toimintaprosesseja, selvittää ja levittää hyviä käytänteitä, vahvistaa toimijoiden parissa jatkuvan kehittämisen kulttuuria, lisätä ohjauksellista ajattelutapaa sekä kehittää vakiinnutettavia toimintatapoja ja luoda pohjaa niiden juurruttamiseen.

Kehittävässä arvioinnissa arviointiprosessi perustuu vuorovaikutteisuuteen ja dialogisuuteen arviointikohteiden kanssa ja arvioitsijan rooli vaihtelee prosessin eri vaiheissa. Hankkeessa valittiin moninäkökulmainen tarkastelutapa.

Moninäkökulmaisessa tarkastelutavassa kokeilujen mukaisia toimintamalleja ja niiden kehittämistarpeita tarkastellaan moniulotteisesti eri intressinäkökulmat huomioiden. Moninäkökulmaisessa tarkastelussa keskiössä on hankkeiden toimivuus kokonaisuudessaan. Moninäkökulmainen lähestymistapa korostuu erityisesti arvioitaessa kokeilujen asiakaslähtöisyyttä, kokeilujen tuloksia ja vaikutuksia eri näkökulmista sekä kokeilujen lisäarvoa ja vaikuttavuutta palveluekosysteemin kehittymisen näkökulmasta.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Tietoa korkeakoulujen täydennyskoulutuksen seurantahaasteista on jo levitetty ennen varsinaista raportin julkaisua. Keskustelua on käyty mm. opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan viikkopalavereissa ja keskustelu tulee jatkumaan.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Jatkuvan oppimisen uudet nopeavaikutteiset toimet : Seuranta- ja vaikuttavuustutkimus (14.3.3023)
• Tiedote: Selvitys: Jatkuvan oppimisen valtionavustusinstrumentti tukee koulutuspoliittisia linjauksia – vaikuttavuuden arviointi edellyttää kattavampaa seurantatietoa (14.3.2023)

Ota yhteyttä:

asiantuntija Minna Mayer, MDI Public Oy, p. 040 569 1568, etunimi.sukunimi(at)mdi.fi