Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen

Hankkeen perustiedot

Kesto: 9/2021–9/2022

Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimet ovat vaikuttaneet talouteen monin tavoin. Monien yritysten liiketoiminta on vähentynyt ja näiden yritysten työntekijöitä on lomautettu tai irtisanottu. Näin on käynyt erityisesti useilla palvelualoilla. Suuri osa työvoimasta on siirtynyt tekemään etätöitä. Kulutustottumukset ovat muuttuneet, kun liikkuminen on vähentynyt ja ostokset ovat siirtyneet entistä enemmän verkkokauppoihin. Kansainvälisen matkailun rajoitukset ovat karkottaneet ulkomaiset turistit mutta lisänneet kotimaan matkailua. Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu, minkä lisäksi osa kuluttajista on vapaaehtoisesti vähentänyt ravintoloissa käyntiään sekä kivijalkakaupoissa asiointiaan.

Koronakriisi on kohdellut eri työntekijäryhmiä eri tavoin. Pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat suorastaan romahduttaneet tiettyjen alojen kysynnän (esim. majoitus- ja ravintolatoiminta ja liikenne). Toisaalta pandemia-aika on edistänyt tuotantoa toisilla aloilla (esim. osa terveydenhuoltoa, vähittäiskauppa ja IT-alat). Koska mahdollisuudet etätyöhön vaihtelevat voimakkaasti ammateittain, myös mahdollisuudet sopeutua pandemia-ajan poikkeusoloihin ovat olleet hyvin erilaiset eri työntekijäryhmissä. Lomautusten keskeinen rooli on luultavasti pehmentänyt koronakriisin vaikutusta moniin työntekijöihin. Toisaalta pandemian aikana työmarkkinoille tulleet nuoret ja pandemian alkaessa jo työttömänä olleet ovat kärsineet poikkeuksellisen paljon korona-aikana. Lomautusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat voineet heikentää näiden ja mahdollisesti muidenkin ryhmien suhteellista asemaa työmarkkinoilla.

Koronakriisin moninaisia vaikutuksia eri ryhmiin ja eriarvoisuuteen ei tunnisteta, ellei niitä arvioida kattavalla joukolla erilaisia mittareita. Tulonjaon ja viime kädessä hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös se, mitä eri etuuksien käytössä on tapahtunut. Jos pandemian negatiiviset vaikutukset painottuvat tiettyihin työntekijäryhmiin, näitä vaikutuksia luultavasti halutaan tasata kohdistamalla tulonsiirtoja tai tukipalveluita pahiten kärsineille ryhmille. Tällaista korjaavaa tasausta varten olisi kuitenkin ensin mitattava, missä määrin kriisi on kohdellut eri ryhmiä pahemmin kuin muita. Koronapandemian kaltaiset kriisit voivat vaikuttaa työllisyyteen ja tuloihin myös pidemmällä aikavälillä.

Meillä ei ole toistaiseksi ollut kattavaa kuvaa tulonmenetysten, työttömyyden ja lomautusten kohdentumisesta eri työntekijäryhmiin koronakriisin aikana. Emme myöskään tiedä, missä määrin verotus- ja sosiaaliturva sekä politiikkatoimet ovat onnistuneet kompensoimaan palkkatulojen menetyksiä ja siten pienentäneet eriarvoisuuden kasvua.

Tämä tutkimushanke pyrki paikkaamaan tietovajetta. Hankkeessa luotiin kattava kuva koronakriisin kohdentumisesta eri sosioekonomisiin ryhmiin hyödyntämällä entistä monipuolisempia, koko väestön kattavia tutkimusaineistoja.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää

• arvioitaessa koronakriisin edellyttämien jälkihoitotoimenpiteiden tarvetta ja kohdentamista sekä;
• kehitettäessä sosiaaliturvajärjestelmän kykyä vastata samankaltaisiin shokkeihin tulevaisuudessa.

Hankkeen tuottamia tuloksia on välitetty päätöksentekijöiden tietoon tavanomaisten prosessien kautta. 

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen (13.9.2022)
• Policy Brief: Suomen talous selvisi koronapandemiasta vähäisin vaurioin (13.9.2022)
• Tiedote: Tutkimus: Sosiaaliturva- ja verojärjestelmä pienensivät koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin (13.9.2022)

Ota yhteyttä:

tutkimusprofessori Tomi Kyyrä, p. 040 304 5542, etunimi.sukunimi(at)vatt.fi