Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuus ja menetelmät sen kustannustehokkuuden optimoimiseksi

Käynnissä

Toteuttajat

HUS, Helsingin yliopisto, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu

Rahoitussumma

150 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 10/2021–9/2022

Helikoptereiden käyttö osana ensihoitopalvelua ja potilaskuljetuksissa on vakiintunutta useimmissa länsimaissa. Helikopterin käytön etu on nopeus, joka mahdollistaa laajan alueen tavoittamisen huomattavasti autoa nopeammin. Koska lentotoiminta on suhteellisen kallista, on sen vaikuttavuuden optimointi ensiarvoisen tärkeää.

Eri järjestelmistä saatujen kustannus-vaikuttavuusarvioiden soveltaminen on kuitenkin erittäin haastavaa, koska helikopteri on vain alusta, jota voidaan hyödyntää monella tavalla (vrt. sairaalan päivystyspoliklinikka – vaikuttavuus riippuu tehtävistä toimenpiteistä, hoidon laadusta ja potilasvalinnasta). Suomessa lääkärihelikopteritoimintaa on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1992. Lääkärihelikoptereiden lääkärit ovat Suomessa pääasiassa kokeneita anestesiologian erikoislääkäreitä. Valtion otettua vastuun lentotoiminnasta (FinnHEMS Oy) ja uusien tukikohtien perustamispäätösten jälkeen on huomattava tarve resurssin tehokkaan käytön optimoinnille ja toiminnan kustannusvaikuttavuuden arvioinnille.

Viime vuosina suomalaisesta lääkärihelikopteritoiminnan eri osa-alueista on syntynyt useita tieteellisiä tutkimuksia. Huolimatta vakiintuneesta toiminnasta ja hoidon todennäköisesti kohtuullisen korkeasta laadusta ei tutkimusnäytön valossa lääkärihelikopterijärjestelmä Suomessa ole resurssien hyödyntämisen kannalta tehokkain. Toiminnan vaikuttavuutta pystyttäneen selvästi lisäämään ilman merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa ensihoidon ilmailupalvelun kehittämisessä ja johtamisessa hyödynnettävää tietoa Suomen lääkärihelikopteritoiminnan nykytilasta ja mahdollisuuksista toiminnan kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Hanke koostuu useista työpaketeista, joissa kussakin hyödynnetään erityyppisiä menetelmiä.

Tutkimuskysymykset:

  1. Mikä on lääkärihelikopteritoiminnan, erityisesti lentotoiminnan, kustannustehokkuus ja miten sitä voitaisiin parantaa (sisältäen päivitetyn systemaattisen kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen lääkärihelikopteritoiminnan hyödyistä ja kustannuksista)?
  2. Mitä seikkoja siirtymässä omaan helikopterilaivastoon olisi otettava huomioon kustannustehokkuuden kannalta (esim. kopterityyppien osalta)?
  3. Mitä kustannus- ja muita vaikutuksia olisi otettava huomioon tulevien tukikohtien lentotoiminnan kohdentamisessa niin alueellisesti kuin ajallisesti?
  4. Mikä on lääkärihelikopteritoimintaan liittyvän ensihoidon tuloksellisuus potilaiden saaman hyödyn kannalta (esim. säästetyt toiminnalliset elinvuodet ja niiden kustannukset)?
  5. Mikä on lääkärihelikopteritoiminnan hyöty muusta kuin suorasta potilasnäkökulmasta (ensihoitojärjestelmän operatiivinen ohjaus, toimialan valmius häiriötilanteissa)?

Ota yhteyttä:

Osastonlääkäri Jouni Nurmi, HUS, p. 050 595 1576, etunimi.sukunimi(at)hus.fi

Yhteyshenkilö ministeriössä:

Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 714, etunimi.sukunimi(at)gov.fi