Hankkeen perustiedot
Kesto: 4/2022–1/2024
Digitaaliset teknologiat helpottavat sosiaalista vuorovaikutusta ja viestintää, mutta ne mahdollistavat myös erilaisia rikoksia ja väkivallantekoja. Älypuhelimia, tietokoneita, sosiaalisen median alustoja ja sähköpostia voidaan käyttää myös uhkailuun, kontrollointiin, vainoon tai häpäisyyn.
Elämäntavan digitalisoituminen ja viestintäteknologioiden kehittyminen ovat muuttaneet naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ja tekojen seurauksia. Parisuhdeväkivalta ja eron jälkeinen vaino tapahtuvat kasvavassa määrin teknologian välityksellä, verkossa ääntään käyttäviin naisiin kohdistuvaa systemaattista häirintää, häpäisyä ja uhkailua, intiimiä kuvamateriaalia levitetään luvattomasti netissä, verkkokeskustelua leimaavat seksistiset ja naisvihamieliset kommentit sekä fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla uhkaaminen. Muutoksen vakavuudesta ja merkityksestä kertoo GREVIO:n hiljattain julkaisemat naisiin kohdistuvan väkivallan “digitaalista ulottuvuutta” koskevat suositukset.
Hankkeen päätavoite oli tuottaa tietoa naisiin kohdistuvan digitaalisen väkivallan piirteistä ja yleisyydestä sekä tapausten etenemisestä rikosprosessissa. Päätavoitteen edellyttämän aineiston analyysin rinnalla rakennettiin menettelytapaa, jonka avulla voitaisiin myös jatkossa seurata poliisin tietoon tulleen (naisiin kohdistuvan) digitaalisen väkivallan muutosta. Hanke tuotti uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää poliisin tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa, syyttäjien täydennyskoulutuksessa viranomaisten strategiatyössä.
Tuotetun tiedon hyödyntäminen
Tuloksia käsiteltiin sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n järjestämässä, naisiin kohdistuvaa digitaalista väkivaltaa käsittelevässä seminaarissa 4.12.2023.
Hankkeen julkaisut:
Ota yhteyttä:
Apulaisprofessori Marita Husso, Tampereen yliopisto, p. 050 318 2510, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi
