Oikeusvaltio, Suomi ja Euroopan unioni

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–5/2022

Oikeusvaltiolla tarkoitetaan erityisesti vallan lakisidonnaisuutta ja riippumatonta tuomioistuinvalvontaa, jotka turvaavat mm. kansanvaltaa ja perusoikeuksia. Eräissä eurooppalaisissa valtioissa – kuten Puolassa ja Unkarissa – on toteutettu 2010-luvulla lainsäännöllisiä uudistuksia, joiden on yleisesti katsottu murentavan oikeusvaltiota. EU:ssa oikeusvaltiollisuudesta on muodostunut kiistanalainen käsite, josta esitetään eriäviä näkemyksiä.

EU-jäsenvaltioiden ja institutionaalisten toimijoiden kesken oikeusvaltiosta käytävä vuoropuhelu on usein pohjimmiltaan oikeudellista. Ilmiön ymmärtämiseksi on aiheellista lähestyä sitä EU-oikeuden lähtökohdista. Tutkimustiedon tarve aiheesta korostuu nopeasti muuttuvassa Euroopassa.

On tärkeää osallistua eturivin kansainväliseen keskusteluun ja samalla huolehtia kotimaisesta tiedontarpeesta. Eurooppalaisella oikeusvaltiokehityksellä on perustavaa laatua oleva merkitys EU:n toiminnan kannalta. Oikeusvaltio turvaa kansanvaltaa ja perusoikeuksia, mutta sillä on lisäksi suora vaikutus EU:n jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen ja EU:n oikeusalueen ja sisämarkkinoiden toimintaan. EU-oikeus rakentuu merkittävältä osin julkisten toimien vastavuoroiselle tunnustamiselle, mikä puolestaan on mahdollista vain jäsenvaltioiden luottaessa toisiinsa. Jos oikeusvaltio murenee yhtäällä, luottamus heikkenee toisaalla.

Tutkimushankkeessa selvitettiin mitä oikeusvaltio tarkoittaa EU-oikeudessa, mitä vaikutuksia sen laiminlyönnillä on EU:n toiminnalle ja miten oikeusvaltio-ongelmiin voidaan EU:ssa parhaiten puuttua. Lisäksi tutkittiin, aiheutuuko EU-oikeudesta tältä osin muutostarpeita kotimaiseen lainsäädäntöön. Oikeusvaltion kyseenalaistaminen on globaali ilmiö, minkä vuoksi tutkimuksessa pohdittiin yhtäältä globaalien vaikutteiden merkitystä EU-oikeuden kehitykselle ja toisaalta arvioitiin miten EU vaikuttaa oikeusvaltiokehitykseen rajojensa ulkopuolella.

Hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa oikeusvaltion tilasta ja kehityksestä Euroopassa, erityisesti EU-oikeuden näkökulmasta. Hankkeessa selvennettiin EU-oikeudellisia vaatimuksia jäsenvaltioiden rakenteellisille oikeusvaltiotakeille. 

Lisäksi tutkittiin viime vuosien kehityksen merkitystä EU:n sisäisen oikeusalueen toiminnalle, varsinkin jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen näkökulmista. Tutkimus paitsi tarkasteli myös arvioi kriittisesti eri keinoja estää, valvoa ja korjata negatiivista oikeusvaltiokehitystä.

Lisäksi hankkeessa pyrittiin yhtäältä selvittämään EU-oikeuden ja laajemman globaalin oikeusvaltiokäsityksen suhdetta ja toisaalta mitä vaikutuksia EU-oikeuden oikeusvaltiokäsityksellä on kotimaisen oikeusjärjestelmän kannalta.

Näiden eri painopisteiden kautta tutkimus esittää suuntaviivoja suomalaiselle oikeuspolitiikalle eurooppalaista ja kotimaista oikeusvaltiokeskustelua varten.

Hankkeen sivut Helsingin yliopiston verkkopalvelussa

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa (11.5.2022)
• Tiedote: Tutkimus: Oikeusvaltio on EU-oikeudellinen velvoite (11.5.2022)

Ota yhteyttä:

professori Juha Raitio, Helsingin yliopisto, p. 050 531 5496, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi