Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen asiakkaiden ohjaaminen palveluihin

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2023–9/2024

Kertaalleen rikokseen syyllistyneillä on usein merkittävä riski tehdä rikos uudelleen. Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa tuodaan esille, että parisuhdeväkivallan tekijöillä on usein taustalla myös muuta väkivaltarikollisuutta. Tutkimusten mukaan suomalaisista miesvangeista 37–60 prosenttia uusii rikoksen. Uusimisriski vaihtelee seuranta-ajan ja rikoslajin mukaan. 

Useiden eri tutkimusten mukaan kaikkinensa uusintarikollisuutta voidaan vähentää erilaisilla rikoksiin syyllistyneille ja vankeinhoidon asiakkaille suunnatuilla toimilla ja palvelunohjauksella. Uusintarikollisuuden ehkäisy sisältyy poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen tehtäviin. Palveluohjauksella on keskeinen rooli myös Ulosottolaitoksen toiminnassa – Ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 19 ja 20 §:n nojalla ulosottomiehellä on velvollisuus antaa asiakkaalle ohjausta ulosottoasioissa. Lisäksi ulosotolla on tiettyjä velvoitteita informoida viranomaisia (esim. sosiaaliviranomaisia ja Digi- ja väestötietovirastoa) tietyissä tilanteissa olevien asiakkaiden, kuten alaikäisten ulosotosta.

Tässä tutkimushankkeessa selvitettiin poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen asiakkaiden palveluihin ohjauksen toimivuutta. Hanke liittyy oikeusministeriön strategiaan, jonka vaikuttavuustavoitteena on, että rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät. Hanke tukee Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksen 2022 tavoitteita syrjäytymisen, rikollisuuden ja ylivelkaantumisen ehkäisystä.

Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda laaja kuva asiakasohjauksen tilanteesta sekä tuottaa kehittämisehdotuksia ja esittää mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita. Hankkeen toisena tavoitteena oli selvittää asiakasotoksen avulla asiakkaiden kokemuksia palveluihin ohjaamisesta ja sen vaikutuksista heidän elämänlaatuunsa ja uusintarikollisuuden vähentämiseen.

Hankkeessa keskityttiin poliisin, rangaistusten täytäntöönpanon ja ulosoton toimintaan moniviranomaistoiminnassa. Eli käytännössä tutkimus kohdistui poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja ulosottolaitoksen toimintaan ja kohderyhmänä olivat niiden työntekijät ja asiakkaat. Syyttäjälaitos ja tuomioistuimet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, sillä näiden viranomaisten tehtävänä ei ole henkilökohtainen palveluun ohjaus.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Tuloksia voidaan hyödyntää tutkittavien organisaatioiden kehittämisessä ja koulutustilaisuuksissa. Tutkimuksesta saatiin sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmia, joten tutkimuksesta saadaan laajasti tietoa tutkitusta ilmiöstä. Tutkimuksen tuloksista viestitään poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen työntekijöille ja johdolle, jotta tulokset saadaan käyttöön.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen asiakkaiden ohjaaminen palveluihin (12.9.2024)
• Policy Brief: Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen asiakkaiden ohjaaminen palveluihin (12.9.2024)
• Tiedote: Tutkimus: Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen palveluohjaustehtävä koetaan tärkeäksi, mutta se kaipaa selkeytystä (12.9.2024)

Ota yhteyttä:

Tutkimus- ja kehittämisyksikön johtaja Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3102, riikka.shemeikka(at)kuntoutussaatio.fi