Hankkeen perustiedot
Kesto: 6/2023–6/2024
Kertaalleen rikokseen syyllistyneillä on usein merkittävä riski tehdä rikos uudelleen. Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa tuodaan esille, että parisuhdeväkivallan tekijöillä on usein taustalla myös muuta väkivaltarikollisuutta. Tutkimusten mukaan suomalaisista miesvangeista 37–60 prosenttia uusii rikoksen. Uusimisriski vaihtelee seuranta-ajan ja rikoslajin mukaan.
Useiden eri tutkimusten mukaan kaikkinensa uusintarikollisuutta voidaan vähentää erilaisilla rikoksiin syyllistyneille ja vankeinhoidon asiakkaille suunnatuilla toimilla ja palvelunohjauksella. Uusintarikollisuuden ehkäisy sisältyy poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen tehtäviin. Palveluohjauksella on keskeinen rooli myös Ulosottolaitoksen toiminnassa – Ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 19 ja 20 §:n nojalla ulosottomiehellä on velvollisuus antaa asiakkaalle ohjausta ulosottoasioissa. Lisäksi ulosotolla on tiettyjä velvoitteita informoida viranomaisia (esim. sosiaaliviranomaisia ja Digi- ja väestötietovirastoa) tietyissä tilanteissa olevien asiakkaiden, kuten alaikäisten ulosotosta.
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja Ulosottolaitoksen asiakkaiden palveluihin ohjauksen toimivuutta. Hanke liittyy oikeusministeriön strategiaan, jonka vaikuttavuustavoitteena on, että rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät. Hanke tukee Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksen 2022 tavoitteita syrjäytymisen, rikollisuuden ja ylivelkaantumisen ehkäisystä.
Tutkimuksen päätavoitteena on luoda laaja kuva asiakasohjauksen tilanteesta sekä tuottaa kehittämisehdotuksia ja esittää mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita. Hankkeen toisena tavoitteena on selvittää asiakasotoksen avulla asiakkaiden kokemuksia palveluihin ohjaamisesta ja sen vaikutuksista heidän elämänlaatuunsa ja uusintarikollisuuden vähentämiseen.
Hankkeessa keskitytään poliisin, rangaistusten täytäntöönpanon ja ulosoton toimintaan moniviranomaistoiminnassa. Eli käytännössä tutkimus kohdistuu poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja ulosottolaitoksen toimintaan ja kohderyhmänä ovat niiden työntekijät ja asiakkaat. Syyttäjälaitos ja tuomioistuimet jätetään tutkimuksen ulkopuolelle, sillä näiden viranomaisten tehtävänä ei ole henkilökohtainen palveluun ohjaus.
Ota yhteyttä:
Tutkimus- ja kehittämisyksikön johtaja Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3102, riikka.shemeikka(at)kuntoutussaatio.fi
