Selvitys pienyritysluotonannon sääntelyvaihtoehdoista

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2022–5/2023

Luottomarkkinoilla erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut digitalisaatio on muuttanut markkinoita merkittävästi. Muun muassa luotonannon kanavat, muodot ja käsittelyprosessit ovat laajasti uudistuneet. Erityisesti pienempien luottojen tarjontaa ja käsittelyä on automatisoitu, mikä on mahdollistanut lähes reaaliaikaiset luottohakemusten käsittelyprosessit. Rahoitusta tarjoavat yhä laajemmin perinteisten pankkien lisäksi myös erilaiset ilman toimilupaa toimivat rahoitusalan yritykset.

Rahoituksen tarjonnan muutokset ovat olleet omiaan lisäämään rahoituksen saatavuutta, mutta samanaikaisesti niiden on nähty erityisesti kuluttajien osalta lisänneen ylivelkaantumista. Tätä ylivelkaantumiskehitystä on kuluttajien osalta pyritty viime vuosina ehkäisemään monin tavoin, kuten kuluttajaluotoista perittävien korkojen suuruutta rajoittavalla korkokattosääntelylllä. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ovat kuluttaja- ja asuntoosakeyhtiöluottoja koskevat ns. positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottoon liittyvät lainsäädännön muutokset.

Ylivelkaantumiseen ja luottomarkkinoiden käytänteihin liittyviä kysymyksiä ei ole juurikaan tarkasteltu pienyritysten näkökulmasta. Esimerkiksi työllisyyden turvaamisen kannalta pienyrityksillä on huomattava yhteiskunnallinen merkitys, joten tarve tarve kartoittaa pienyritysten velkaantumista ja velkamarkkinoilla vallitsevia käytänteitä on ilmeinen. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan riittävän selkeää yleiskuvaa pankkien ulkopuolisesta esim. pikaluottotyyppisestä luotonannosta yrityksille ja luotonannossa noudatettavista käytänteistä. Tältä osin on huomattava myös, että erityisesti pienimpien yrittäjävetoisten yritysten ja kuluttajan asemassa olevien henkilöiden välinen rajanveto ei ole kaikilta osin yksiselitteinen.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa päätöksenteon pohjaksi pienyritysten luottomarkkinoiden ja velkaantumiskehityksen arvioimiseksi riittävä tietopohja pienyritysten luottomarkkinoista, niillä noudatettavista käytänteistä sekä kansainvälisestä lainsäädäntötilanteesta. Toiseksi tavoitteena oli näin saadun tiedon pohjalta arvioida mahdollista sääntelyn tarvetta ja sen mahdollisia toteuttamisvaihtoehtoja ja vaikutuksia. Lisäksi arvioitiin myös mahdollisia muita keinoja, joilla havaittuihin epäkohtiin voidaan puuttua.

Sääntelytarpeiden arvioinnissa otettiin huomioon erityisesti ehdotusten vaikutukset pienyritysten velkaantumiseen ja oikeussuojaan, yritysten väliseen kilpailuun sekä rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen, rahoituksen saatavuuteen ja rahoituksen ehtoihin. Mahdollisten lainsäädäntötoimien arvioinnissa otettiin huomioon myös toimien yhteen nivoutuminen olemassa olevan erityisesti yritystoimintaa ja kuluttajansuojaa koskevan kansallisen ja EU:n lainsäädännön kanssa.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Tietoa hyödynnetään politiikka- ja lainsäädäntötoimenpiteiden suunnittelussa. Loppuraportti antaa hyvät edellytykset esimerkiksi hallituksen esityksen valmistelua varten, jos lainsäädäntötoimenpiteisiin päätettäisiin ryhtyä asiassa. Hankkeen aikana järjestetyssä keskustelutilaisuudessa sidosryhmillä oli myös mahdollisuus esittää omia näkemyksiään nykytilasta ja säädösympäristön kehittämisestä. Samalla keskeisille sidosryhmille viestittiin jo varhaisessa vaiheessa, minkä tyyppisiä lainsäädäntöratkaisuita tässä puheena olevassa teemassa voisi olla harkittavissa. Hankkeen loppuraportti ja ennen hankkeen päättymistä järjestetty sidosryhmätilaisuus ovat olleet merkittäviä keskustelunavauksia puheena olevassa teemassa. 

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Pienluotonannon sääntelyvaihtoehdot (5.5.2023)
• Tiedote: Selvitys: Pienyritysten velkaongelmien torjunta lainsäädäntötoimilla tarpeellista (5.5.2023)

Ota yhteyttä: 

Emeritusprofessori Erkki Kontkanen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 588 9241, etunimi.sukunimi(at)uef.fi