Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen

Hankkeen perustiedot

Kesto: 1/2020–6/2021

Suomessa on edelleen paljon sisäilmaongelmaisia asuinrakennuksia, joissa asuu arviolta noin 300 000–500 000 ihmistä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on tunnistettu tarve selvittää keinoja auttaa ja tukea sisäilmaongelmia kohdanneita ihmisiä. Sisäilmaongelmiin voi liittyä niin terveydellisiä, taloudellisia, sosiaalisia kuin oikeudellisiakin ongelmia. Homeloukkuihin ja muihin asumisterveysloukkuihin liittyvät terveyshaitat ja kustannukset rasittavat näin ollen kotitalouksia monella tapaa. Suomessa on autettu homeloukkuihin joutuneita perheitä ja sisäilmaongelmista kärsiviä kokoamalla ja jakamalla tietoa sekä antamalla neuvontaa ja tukea. Apua tarvitseville on järjestetty myös vertaistukea ja sisällöllisiä teemalomia.

Homeloukku on yleisesti tunnettu, mutta tuntematon alue on muut asumisterveyteen liittyvät loukut, joita aiheutuu mm. epäonnistuneista remonteista, kemiallisista emissioista (VOC), haitta-aineista sekä syöpävaarallisista aineista rakennuksissa kuten kreosootista. Homeiden aiheuttamia kustannuksia on tutkittu Aste ry:n tutkimusselvityksessä, mutta muita asumisterveysloukkuja ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja ja kustannuksia ei ole tunnistettu eikä tutkittu tai selvitetty. Suomessa ei kuitenkaan ole selkeää kuvaa, saati tutkittua tietoa toimivista toimenpide-ehdotuksista ja konkreettisista ratkaisuista homeloukku- tai muihin asumisterveysloukkutilanteisiin, millaiset asiat auttaisivat parhaiten sisäilmaongelmista kärsiviä.

Tämän hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kuvata ja selvittää nykytilanne, miten paljon ja millaisia sisäilmaan liittyviä terveydellisiä, taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia Suomessa on, sekä minkälaisin toimenpitein sisäilmaongelmista kärsiviä voidaan parhaiten tukea ja auttaa, että esimerkiksi loukussa ollut voi jättää traumaattisen ongelmakokonaisuuden taakseen jatkamalla perheensä kanssa normaalia elämää.

Toukokuussa 2018 hallitus aloitti Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman (VNK 2018), jonka päätavoitteena on tervehdyttää julkisia rakennuksia ja tehostaa kaikkien sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Tämä hanke tukee välillisesti myös Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanoa. 

Hankkeen tavoitteena oli:

• selvittää yksityisten omistamien ja vakituisena asuntonaan käyttävien asuinrakennuksien sisäilmaongelmien määrä, ongelmien laajuus sekä keskeiset syyt. Lisäksi selvitettiin sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyviä rahoitusvaikeuksia ja niiden merkitystä eri puolella Suomea
• selvittää, minkälaisia erilaisia home-/muita asumisterveysloukkutilanteita Suomessa kansalaisilla esiintyy, mikä on niiden laajuus ja tilanteisiin johtaneet syyt. Lisäksi selvitettiin, minkälainen on homeloukkuun jääneiden kotitalouksien taloudellinen, terveydellinen ja sosiaalinen tilanne sekä minkälaista apua ja tukea he saavat tällä hetkellä
• selvittää, miten voidaan määritellä ’’sisäilmasta sairastunut’’, kuinka paljon on tosiasiallisesti ’’sisäilmasta sairastuneita’’ ja mitkä ovat tyypillisimmät sairastumiseen johtaneet syyt. Lisäksi selvitettiin, minkälainen on ’’sisäilmasta sairastuneiden’’ taloudellinen, terveydellinen ja sosiaalinen tilanne, minkälaista apua ja tukea on saatavilla tällä hetkellä ja mitkä on tilanteen vaikutukset terveysongelmia kokevien lähipiiriin.
• selvittää, mitkä ovat soveltuvimmat tukimuodot ja niiden reunaehdot, joilla voidaan parantaa yksityisten omistamien vakituisena asuntonaan käyttävien rakennusten korjaamista sekä homeloukkuun jääneiden ja terveysongelmia kokevien tilannetta. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia ’’sisäilmaltaan puhdas tila’’ -ratkaisuja on olemassa ja suunnitteilla ja mitä erilaisia epäpuhtauksia ja materiaalivalintoja tulisi rakentamisessa huomioida.
• selvittää, mitkä ovat merkittävimmät asuntokauppaan liittyvät ongelmat sisäilmaongelmien yhteydessä ja miten nykylainsäädäntö toimii asuntokauppaan liittyvissä sisäilmaongelmissa ja onko lainsäädännössä muutostarpeita. Tavoitteena oli selvittää, onko syytä vahvistaa ostajan ja/tai myyjän oikeusturvaa erityisesti velvoittavalla lainsäädännöllä ja mitä muita keinoja siihen olisi käytettävissä.
• tuottaa tietoa, miten asuntokaupan kuntoarviointikäytännöt toimivat sisäilmaongelmien havaitsemisessa ja ongelmien ehkäisemisessä ja onko tarvetta asuntokaupan kuntoarviointiin liittyvälle velvoittavalle uudelle lainsäädännölle.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin ja tuloksista kertovaan tiedotteeseen (17.6.2021).

Ota yhteyttä:

Asiantuntija Sari Mäki, Hengitysliitto ry, p. 040 669 2207, sari.maki(at)hengitysliitto.fi