Hyppää sisältöön

Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet sosiaaliturvauudistuksessa (SOPU)

Käynnissä

Toteuttajat

Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, Kela

Rahoitussumma

197 091 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–2/2023

SOPU-hankkeen tiedon tarve liittyy kiinteästi käynnissä olevaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistukseen, jota valmistelemaan on asetettu erillinen sosiaaliturvakomitea. Uudistamistyön kannalta olennaista on ensinnäkin tieto siitä, minkälaisia reunaehtoja kansallinen valtiosääntö – erityisesti sosiaaliset ja muut perusoikeudet – ja Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset asettavat uudistukselle. Selvää esimerkiksi on, että uudistuksen myötä luotu uusi järjestelmäkään ei voi vähimmäistoimeentulon osalta alittaa minimitasoa, joka määräytyy perustuslain sosiaalisten perusoikeussäännösten ja ihmisoikeussopimusten perusteella.

Sen sijaan epäselvää on, minkälaisia reunaehtoja perustuslain perusoikeussäännökset ja ihmisoikeussopimukset asettavat sosiaaliturvajärjestelmän rakenteelliselle uudistamiselle. Onko valtiosääntöoikeudellista estettä luoda esimerkiksi etuus, jossa yhdistyisivät nykyinen toimeentulotuki, työmarkkinatuki/ työttömän peruspäiväraha ja yleinen asumistuki, kuten esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan universal credit -etuudessa? Ja vaikka tämä olisi mahdollista, missä määrin uuteen etuuteen voitaisiin kytkeä vastikkeellisuuden elementtejä, joita nykymuotoinen yleinen asumistuki ei sisällä laisinkaan?

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen kannalta olennaista on toisekseen tieto siitä, miten vähimmäis- ja perustoimeentulonturva on järjestetty muissa maissa. Muiden valtioiden sosiaaliturvajärjestelmiä ja niiden elementtejä voidaan käyttää malleina ja esimerkkeinä uudistettaessa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää; edellä mainittu Yhdistyneen kuningaskunnan universal credit on vain yksi konkreettinen esimerkki ratkaisuista, joihin muut maat ovat päätyneet uudistaessaan ja yksinkertaistessaan omia sosiaaliturvajärjestelmiään. Tarvitaan systemaattista tietoa siitä, miten sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet on pyritty turvaamaan muissa maissa – erityisesti Euroopassa.

SOPU-hankkeen tavoitteet kytkeytyvät yllä kuvattuihin tiedon tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on vastatakolmeen pääkysymykseen:

  1. Mitkä sosiaalisiin ja muihin perusoikeuksiin sekä perustuslakiin laajemminkin kiinnittyvät valtiosääntöoikeudelliset kysymykset ovat ylipäänsä relevantteja sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa?
    Kysymykseen vastataan kuvaamalla, mikä kansallisen valtiosääntödoktriinin sisältö ja kanta on ollut keskeisiin vähimmäis- ja perustoimeentuloturvaa koskeviin uudistuksiin vuoden 1995 perusoikeusuudistuksesta lähtien.
  2. Miten toimeentuloturva – erityisesti vähimmäistoimeentulonturva – on järjestetty muissa maissa, ja minkälaisia ongelmia muiden maiden sosiaaliturvajärjestelmiin on liittynyt maiden perusoikeusjärjestelmän ja ihmisoikeuksien näkökulmasta?
    Tarkastelun kohteeksi valitaan erityisesti maita, joissa on viime vuosien/ vuosikymmenten aikana pyritty yksinkertaistamaan toimeentuloturvajärjestelmiä ja joissa on kehitetty uudenlaisia vastikkeellisuuden ja kannustavuuden elementtejä. 
  3. Olisiko kansainvälisen tarkastelun perusteella hahmoteltujen vaihtoehtoisten uudistamismallien käyttöönotto Suomessa mahdollista valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta?
    Valtiosääntöoikeudellisen analyysin kohteeksi otetaan myös malleja ja osaratkaisuja, joita sosiaaliturvakomitea hahmottelee työnsä edetessä. Hankkeessa on tältä osin kyse perustuslakivaliokunnan työn simulaatiosta, jossa mallien perustuslainmukaisuutta arvioidaan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön, oikeuskirjallisuuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valossa.

Ota yhteyttä:

professori Toomas Kotkas, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, p. 050 355 2632, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi

Valtiosääntöoikeudellinen näkökulma sosiaaliturvauudistukseen

Yhteyshenkilö ministeriössä