Sote-kiinteistöinvestointien arviointikriteerit ja -menetelmät

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–1/2022

Vuonna 2016 voimaan tuli rajoituslaki (548/2016), jonka tavoitteena oli mahdollistaa muun muassa palvelujärjestelmän kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisten rakennusinvestointien estäminen siirtymäkaudella ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. Hallituksen esityksessä (HE 8.12.2020) ehdotetaan menettelyä, jossa maakunnat tekevät investointisuunnitelman, jonka sisältämät investointihankkeet valtioneuvosto arvioi. Arviointi koskee niin kiinteistöinvestointeja kuin muitakin merkittävän kokoisia investointeja esimerkiksi tietojärjestelmiin. Jotta tästä suunnitelmasta tulisi ministeriöille toimiva työkalu investointien ohjaamiseen, tarvitaan investointisuunnitelmien arvioimiseksi kriteeristö ja työkaluja.

Väestö ikääntyy, minkä myötä erilaisten sote-palvelujen tarve kasvaa. Lääketiede kehittyy ja tarjoaa yhä uusia mahdollisuuksia hoitaa vanhenevan väestön tarpeita. Samalla teknologia ja sote-palvelujen tuotantotavat kehittyvät. Kaikki tämä vaikuttaa olennaisesti myös tilojen tarpeeseen. Esimerkiksi vuodeosastohoitojaksojen kestot ovat lyhentyneet jatkuvasti, ja moni hoito voidaan nykyään antaa polikliinisesti, minkä seurauksena vuodeosastojen paikkamäärät ovat vähentyneet merkittävästi. Toisaalta pyrkimys lisätä yhden hengen potilashuoneita kasvattaa vuodeosastojen kokoa.

Vanhuspalveluissa on siirrytty laitoshoivasta palveluasumisen eri muotoihin ja pyritty lisäämään kotiin vietävien palvelujen määrää, mikä edellyttää monenlaisia muutoksia kiinteistöille. Covid-19 -pandemia puolestaan osoitti, että monet sote-palvelut voidaan nopeastikin siirtää toteutettaviksi etänä hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja. Kiinteistöinvestoinnit ovat suuria ja pitkäikäisiä. Niitä tehdessä pitäisi pyrkiä mahdollisimman hyvin ennustamaan tulevat tarpeet. Koska tarpeet kuitenkin väistämättä muuttuvat kiinteistön elinkaaren aikana, tulisi tilojen muuntojoustavuus ja monikäyttöisyys huomioida suunnitteluvaiheesta lähtien.

Kiinteistöinvestointien priorisointia tukevaa työtä on jo käynnissä: valtiovarainministeriö kerää kuntien omistuksessa oleviin kiinteistöihin liittyviä tietoja, ja sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kehitetään sisäilmaongelmien korjausinvestointeihin liittyvää priorisointia ja päätöksentekoa. Kiinteistöinvestointien tarkastelua palvelutarpeen muutoksen ja teknologian kehittymisen näkökulmasta ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Tämä hanke vastasi tiedontarpeeseen sekä rakentamalla skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluista että tuottamalla arviointikriteeristön sekä työkaluja, joiden avulla yksittäistä hanketta voidaan arvioida huomioiden ympäröivä palveluverkko. Näin hanke täydensi käynnissä olevaa muuta selvitystyötä, joka keskittyy kiinteistöjen teknisen kunnon kartoitukseen ja arviointiin.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Sote-kiinteistöinvestointien arviointikriteerit ja -menetelmät (24.1.2022)
• Tiedote: Selvitys tuotti sote-kiinteistöinvestointien arviointiin laskentamallin ja kriteeristön (24.1.2022)

Ota yhteyttä:

tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, NHG Finland, p. 050 4100 737, etunimi.sukunimi(at)nhg.fi