Terveydenhuollon priorisointia on kehitettävä avoimemmaksi

Helsingin yliopisto, Nordic Healthcare Group ja Etuma ovat julkaisseet Policy Brief-artikkelin, jonka mukaan terveydenhuollon priorisointia on kehitettävä avoimemmaksi ja siihen on saatava yhtenevät periaatteet.

Huhtikuussa 2021 käynnistynyt valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi selvittää, millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja prosesseilla terveydenhuollon palveluita voisi Suomessa priorisoida tulevaisuudessa. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Nordic Healthcare Group ja Etuma.

Hankkeessa tuotetaan ehdotuksia, joiden avulla priorisointia voidaan kehittää. Nyt hankkeessa on julkaistu väliraporttina politiikkasuositus priorisointiin.

"Priorisointia tapahtuu joka päivä kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Yhteiskunnalliset kriisit, kuten pandemia, tuovat sen näkyville. Nykyistä avoimempi, läpinäkyvämpi ja systemaattisempi terveydenhuollon toimintojen priorisointi on tärkeää, jotta voimme parantaa väestön terveyttä ja kaventaa hyvinvointieroja kestävällä tavalla", kertoo terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki.

Toimiva priorisointi edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja tulosten seurantaa

Policy Briefin mukaan priorisoinnin rakenteet ja mallit kaipaavat vielä kehittämistä Suomessa. Jotta priorisoinnin toteutus paranee, tarvitaan avoimeen keskusteluun pohjautuvat yhtenevät periaatteet, jotka on määritelty niin tarkasti, että ne ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan.

"Yhtenevien periaatteiden avulla voidaan vähentää heikosti vaikuttavia hoitoja ja palveluita ja varmistaa palveluiden oikeudenmukainen toteutuminen. Tärkeää on myös se, että priorisoinnin tuloksia mitataan ja niitä seurataan systemaattisesti, jotta saadaan selville, miten tavoitteet täyttyvät", Torkki sanoo.

Yksilön tarpeen ja väestöterveyden tasapaino on oikeudellisesti haastavaa

Policy Brief tarkastelee myös priorisoinnin oikeudellista näkökulmaa. Tasapainottelu väestöterveyden ja yksilön oikeuksien välillä on oikeudellisesta näkökulmasta haastavaa.

"Laissa ilmaistua tarveperiaatetta on kritisoitu epämääräiseksi ja riittämättömäksi ohjenuoraksi. Tarveperiaatteesta ei voida yksinään johtaa ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin esimerkiksi silloin, kun pyritään kohtelemaan eri potilasryhmiä mahdollisimman yhdenvertaisesti", sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Policy Briefin mukaan nykytila on haasteellinen myös tasapainoiltaessa yksilön terveyspalveluihin liittyvien oikeuksien ja väestöterveyden toteutumisen välillä.

"Väestöterveyden huomiointi on jäänyt tulkintakäytännössä vähemmälle, koska perustuslaissa turvatut perusoikeudet ovat pääosin yksilön, eivät niinkään kollektiivin oikeuksia", Ojanen sanoo.

Hankkeen politiikkasuositukset tiivistettynä:

• Terveydenhuollon onnistuneessa priorisoinnissa oleellista yhtenevät periaatteet ja toimintatavat – priorisoinnin tulee toimia samoilla pelisäännöillä läpi järjestelmän.

• Erityistä huomiota tulisi kiinnittää huonosti vaikuttavista hoitomenetelmistä luopumiseen.

• Yhdenmukaisempi kansallinen priorisointi todennäköisesti lisää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Laintasoinen sääntely on perusteltua.

• Nykyistä avoimempi, eri osapuolia osallistavampi ja systemaattisempi terveydenhuollon toimintojen priorisointi on tärkeää väestön terveyden edistämiseksi ja hyvinvointierojen kaventamiseksi kestävällä tavalla.

Lisätietoja antaa hankkeen asiantuntijaryhmä:

Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, p. 050 338 5500, [email protected]

Tuomas Ojanen, professori, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, p. 050 448 2656 [email protected]

Riikka-Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, Nordic Healthcare Group, p. 050 410 0737, [email protected]

Pasi Tapanainen, toimitusjohtaja, Etuma, p. 050 566 8605, [email protected]