Kestävyystavoitteet, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, rakennettujen alueiden kasvu ja taantuminen ja muut aikamme ilmiöt lisäävät alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kompleksisuutta sekä osallisten ja huomioitavien asioiden määrää. Päätösten pitkän aikavälin vaikutusten ja polkuriippuvuuksien ymmärtämiseksi tarvitaan järjestelmällistä tulevaisuustyötä ja yhteistyötä toimijoiden välillä.
Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen toiminta ovat keskinäisriippuvuudessa toisistaan, mutta tähän mennessä eri suunnittelutasoilla ei ole ollut jaettua tilannekuvaa, jonka äärelle kokoontua tekemään tulevaisuustyötä. VN-TEAS-hankkeessa PERUS-SKENE on luotu alue- ja yhdyskuntarakenteen seurannan ja ennakoinnin jatkuvan toiminnan toimintamalli, jonka puitteissa voidaan tehdä säännöllistä, kaukokatseista tulevaisuustyötä jatkuvasti päivittyvään tietopohjaan tukeutuen.
Konkreettinen toimintamalli jatkuvalle ennakointityölle
Toimintamallin keskiössä on kolmivaiheinen syklinen prosessi (kuva 1.), joka luo raamit jatkuvalla ennakointityölle. Ensin laaditaan tilannekuva, johon kuuluu alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen jatkuvaan seurantaan pohjautuva katsaus tämän hetken kehityksen tilaan sekä kehitykseen vaikuttavien muutosilmiöiden kartoittaminen. Seuraavaksi muodostetaan tulevaisuuskuva, johon kuuluu trendiskenaarion ja tälle vaihtoehtoisten eksploratiivisten skenaarioiden luominen sekä näiden kestävyysarviointi. Viimeisessä vaiheessa määritellään normatiivinen skenaario eli kehittämiskuva sekä sitä kohti vievät kehitystavoitteet ja -toimenpiteet. Yhden syklin kesto on neljä vuotta, minkä jälkeen prosessi aloitetaan uudestaan, edellisten syklien tuloksia pohjana käyttäen.
Kuva 1. PERUS-SKENE-hankkeessa luotu alue- ja yhdyskuntarakenteen jatkuvan seurannan ja ennakoinnin toimintamallin syklinen prosessi.
Järjestelmällinen ja toistuva tulevaisuustyö luo jatkuvuutta, systemaattisuutta ja vaikuttavuutta mahdollisten tulevaisuuksien hahmotteluun, tarjoaa foorumin strategiselle alue- ja yhdyskuntarakenteen yhteiskehittämiselle ja lisää ymmärrystä erilaisista mahdollisista tulevaisuuden kehityspoluista. Toimintaa yhdistää tilannehuonemainen työskentely, joka toimii alustana yhteiskehittämiselle, tuotetun tiedon jakamiselle sekä mahdollisista tulevaisuuksista keskustelemiselle. Tilannehuoneessa ennakointijärjestelmä ”herää henkiin” alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen parissa työskentelevien tullessa yhteen tarkastelemaan tuotettua tietoa ja tekemään ennakointityötä.
Hankkeessa on toimintamallin kehittämisen rinnalla pilotoitu sen kahden ensimmäisen vaiheen, tilannekuvan ja tulevaisuuskuvan, toteuttamista. Yhteiskehittäminen on ollut olennainen osa hankkeen toimintaa. Tilannekuvaa, skenaarioita, kestävyysarviointia ja toimintamallia on työstetty neljässä etäyhteyksin järjestetyssä työpajassa, joihin pandemia-ajan poikkeusolosuhteista huolimatta saatiin laajasti eri alueita ja suunnittelutasoja edustava asiantuntijajoukko. Työpajoissa käytyä keskustelua ja esitettyjä ideoita on hyödynnetty hankkeen kaikissa vaiheissa.
PERUS-SKENE tuo alue- ja yhdyskuntarakenteen tulevaisuustyön uudelle tasolle
PERUS-SKENE-hankkeessa luotu toimintamalli edistää alue- ja yhdyskuntarakenteen tulevaisuustyön kohottamista uudelle tasolle tarjoamalla mallin rullaavalle tilannehuonemaiselle toiminnalle, jossa jatkuva alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen seuranta yhdistyy määräajoin tapahtuvaan skenaariotyöhön. Toteutuneen kehityksen ja nykyhetken toteamisen lisäksi tilannehuonemaisessa työskentelyssä luodaan tilannetietoisuutta ja ymmärrystä dialogin kautta sekä tuodaan yhteen data ja visiointi.
Toimintamalliin kiinteästi kuuluva yhteiskehittäminen mahdollistaa hallintosektoreiden ja -tasojen välisen koordinaation kehittämisen, lisää ymmärrystä mahdollisista tulevaisuuksista ja luo ajatuksellista sekä toiminnallista tukiverkkoa. Näin lisätään hallinnon strategista resilienssiä yllättävien tapahtumien ja tulevaisuuden epävarmuustekijöiden suhteen ja laajennetaan kykyä tarkastella aikamme ilmiöitä moniulotteisesti. Lisäksi skenaarioita ja muuta ennakointityössä tuotettua materiaalia voidaan hyödyntää alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä koskevan päätöksenteon tukena hallinnon eri tasoilla. Aktiivisen tulevaisuustyön avulla olemme valmiimpia kohtaamaan tulevaisuuden – riippumatta siitä, miten se lopulta toteutuu.
Hankkeen lopputuloksia esitellään tiistaina 6.9.2022 12:45-15:00 järjestettävässä loppuseminaarissa, johon voi osallistua joko fyysisesti Helsingissä oikeusministeriön tiloissa osoitteessa Eteläesplanadi 10 tai etänä. Ilmoittaudu tapahtumaan tästä.
Teksti: Mikko Airikkala, Aalto-yliopisto ja Kati-Jasmin Kosonen, MAL-verkosto