Vertailulaboratoriotoiminnan tavoitteena on parantaa ympäristötiedon laatua ja välittää päättäjille tietoa laatuun vaikuttavista tekijöistä. Ympäristömittausten vertailulaboratoriotoiminta auttaa muita yrityksiä tuottamaan laadukkaita mittaustuloksia ja julkista hallintoa tekemään oikeita päätöksiä.
Vertailulaboratorioiden keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa vertailu- ja pätevyyskokeiden järjestäminen, standardisointi, metrologisen jäljitettävyyden varmentaminen ja sertifioitujen referenssimateriaalien valmistaminen. Myös koulutus eri toimijoiden analytiikan laatuun liittyvissä asioissa on keskeistä vertailulaboratoriotoimintaa.
Kansainvälisen vertailulaboratoriotoiminta ympäristömittauksissa -katsauksen perusteella Euroopan maissa on vertailulaboratoriotoiminta järjestetty eri tavoin. Useimmissa maissa lähtökohtana on ollut nimetä kuhunkin osa-alueeseen erikoistunut (tutkimus)laitos vertailulaboratorioksi.
Vertailulaboratoriotoiminnan kehittämiseen keskittyviä selvityksiä on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana valtionhallinnossa suhteellisen vähän. Sen sijaan ympäristöalan muita laboratorioselvityksiä on tehty enemmän. Selvityksissä on peräänkuulutettu muun muassa vertailulaboratoriotoiminnan koordinaatiota.
Toimintaympäristön muutostekijöiden ja vaikutusten tunnistaminen tavoitteena
Edellä mainitut huomiot perustuvat vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi ympäristömittauksissa -hankkeen taustakirjallisuuskatsaukseen ja sekä siinä yhteydessä tehtyyn kansainvälisten käytäntöjen tunnistamiseen.
Hankkeen tavoitteina on:
- tunnistaa vertailulaboratoriotoimintaan vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät,
- arvioida muutostekijöiden vaikutus vertailulaboratoriotoiminnan rooliin tulevaisuudessa,
- eri toimijoiden yhteisen tahtotilan selvittäminen toimijoiden rooleista,
- tunnistaa tulevaisuuden keskeisiä arvoverkkoja vertailulaboratoriotoiminnan nykyisyydessä ja tulevaisuudessa,
- etsiä esimerkkeinä erilaisia toimintamalleja, jolla muutostekijöiden paine toiminnan muutokseen voidaan ratkaista käytännössä sekä
- tuoda esiin vertailulaboratorioiden vaikuttavuus nyt ja asetetun tulevaisuuden aikajänteen tilanteessa.
Vertailulaboratoriot edistävät vientiä
Vertailulaboratorioilla on välillinen vaikutus ympäristömme laatuun ja turvallisuuteen. Esimerkiksi Suomen ilmanlaatu on WHO:n vuonna 2018 julkaisemien tietojen mukaan maailman paras. Luottamus elintarvikkeiden puhtauteen edellyttää luotettavaa mittaustoimintaa, missä vertailulaboratoriotoiminnalla on ollut keskeinen rooli. Suomi tunnetaan myös puhtaista vesistä ja vesitekniikan viennistä missä niin ikään vertailulaboratoriotoiminnalla on keskeinen vaikutus.
Erään Delfoi-paneelin haastateltavan mukaan suomalaista vertailulaboratoriotoimintaa viedään paraikaa maahan, joka on luopunut noin kymmenen vuotta sitten vertailulaboratoriotoiminnasta. Perusteena oli tuolloin, että yksityinen kilpailu riittää ylläpitämään laadun. Tilanne johti siihen, että yritysten mittaustulokset muuttuivat epävarmoiksi, ympäristöluvan käsittelyt venyivät vuosikausien mittaisiksi ja investoinnit maahan vähenivät. Nyt valtio ryhtyi toimeen suunnan kääntämiseksi ja päätyi suomalaiseen vertailulaboratorio-osaamiseen.
Viestintää vertailulaboratorioiden tehtävästä on syytä lisätä
Ympäristömittausten vertailulaboratoriotoiminnan yhteiskunnallinen rooli on muutoksessa. Taustalla vaikuttavat monet muutostrendit. Tällaisia ovat esimerkiksi alue- ja keskushallinnon uudistukset, laboratorioiden yhtiöittäminen, kansainvälistyminen ja keskittyminen. Teknologian kehityksessä online-mittaamisen yleistyminen ja big datan roolin kasvu ovat merkittäviä muutostekijöitä.
Vertailulaboratorioiden toiminnan vahvuutena pidetään luotettavuutta ja laatua. Heikkouksina tuodaan esille resurssien ja toiminnasta kertomisen vähäisyys. Mahdollisuutena nostetaan esille etenkin yritystoiminnan tukeminen ja paikan löytäminen yhteiskunnallisena toimintona tässä ekosysteemissä. Uhkana koetaan huoltovarmuuden ja kansallisen osaamisen heikkeneminen.
Vertailulaboratoriotoiminta on taannut ympäristötiedon tuottamisen laadun tähän asti koko yhteiskunnassa monilla sektoreilla. Uusia ilmiöitä kuitenkin nousee muun muassa kaupungistumistrendin osana. Yksi on sisäilmaongelmat. Sisäilmamittaamisen laatuun voitaisiin vertailulaboratoriotoiminnalla vaikuttaa esimerkiksi vaatimalla sisäilmamittaajilta akkreditointia ja sen edellyttämää osallistumista vertailulaboratoriomittauksiin sekä koulutusta.
Edellä mainitut alustavat huomiot perustuvat Delfoi-paneelin 1. haastattelukierrokseen. Tuloksia tarkennetaan Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen aikana.
Hankkeen toteutus verkostoyhteistyönä
Hankkeen toteutus tapahtuu 1.2.–30.9.2018. Hankkeen tiedonhankinta perustuu kirjallisuuskatsaukseen, Delfoi-paneelin haastatteluihin sekä Tulevaisuusverstaaseen. Hankkeen toteutuksesta vastaa Tulevaisuuden tutkimuskeskus, vastuullisen tutkijan YTT Yrjö Myllylän johdolla. Toteutukseen osallistuvat lisäksi tutkimusjohtaja HTT Jari Kaivo-oja Oulun yliopiston Kvantum-instituutista koordinaattorina ja tutkimuslaitosyhteyshenkilönä toimii FM Jouko Inkeröinen. Hanketta tukee TULANET-verkosto muun muassa tietoa välittämällä. Hankkeesta ja sen toteuttajista on saatavilla lisätietoja osoitteessa www.labrat2030.fi.
Teksti ja kuvat: Yrjö Myllylä, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
