Blogi: Tieto käyttöön!

Millaisia päästöbudjetteja uudistuvaan ilmastolakiin?

Kati Berninger Julkaisupäivä 27.4.2020 13.20 Blogit

Päästöbudjettien ajatuksena on määritellä, minkälaisin askelin edetään kohti asetettua päästövähennystavoitetta. Miltä näyttäisivät Suomen oloihin sopivat päästöbudjetit?

Ilmastolain mahdollisia uusia keinoja tarkasteleva Uusilma-hanke järjesti 2.4. työpajan, jossa keskusteltiin erilaisista päästöbudjettien malleista. Hanke on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Asiantuntijatyöpajaan osallistui yhteensä 34 henkilöä.

Kun Suomessa pohditaan päästöbudjettien roolia ilmastolaissa, voimme oppia muiden maiden kokemuksista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on käytössä viiden vuoden päästöbudjettikaudet. Budjetit ovat hallitusta sitovia, mutta hallitus voi lainata ja tallettaa budjettikausien välillä.  

Saksassa on päätetty asettaa vuosittaisia sektorikohtaisia budjetteja. Budjetin ylittyessä vastuuministeriön tulee laatia toimintaohjelma budjetin mukaisen päästökehityksen saavuttamiseksi mahdollisimman pian.

Työpajan keskusteluissa korostettiin pitkän aikavälin varmuuden merkitystä päästöbudjettien tasosta ja muista säännöistä. Erityisesti teollisuudessa suuria päästövähennyksiä tuottavat investoinnit ovat isoja. Niitä valmistellaan pitkään ja niillä on pitkän aikavälin vaikutus. Siksi myös budjettikauden tulisi olla riittävän pitkä.

Sääntöihin kuuluu esimerkiksi se, miten budjetin ylitykseen tai alitukseen suhtaudutaan. Voisi olla tarpeen palkita toimijoita budjetin alituksesta. Toisaalta budjetin ylityksestä pitäisi olla seuraamuksia, jotka johtavat tilanteen korjaamiseen.

Joustojen sisällyttäminen sääntöihin koettiin tärkeäksi. Joustoja voivat olla esimerkiksi oikeus säästää tai lainata päästöoikeuksia eri vuosien välillä tai mahdollisuus lukea päästövähennyksiä hyväksi seuraavalla kaudella. Toisaalta joustot voivat vähentää ennakoitavuutta.

Raportointi on tärkeää, jotta tiedetään, miten päästöbudjettien toteutuminen etenee. Vuoden välein tapahtuva raportointi mahdollistaa toimien korjaamisen tarvittaessa. Raporttien perusteella voidaan suunnitella uusia toimia. Sektorikohtainen raportointi voisi olla tarpeen, vaikka otettaisiin käyttöön vain valtakunnalliset päästöbudjetit, jossa ei olisi sektorikohtaisia tavoitteita.

Suuri osa työpajan osanottajista argumentoi sitovien päästöbudjettien puolesta, mm. siksi, että EU:ssa sovitaan myös sitovista päästövähennystavoitteista. Sitovat päästöbudjetit toisivat varmuutta ja antaisivat vahvemman signaalin toimijoille.

Toisaalta ohjeellisetkin sektorikohtaiset budjetit ohjaisivat kaikki sektorit tekemään päästövähennyssuunnitelmat sekä miettimään tavoitteiden ja keinojen realistisuutta. Ohjeellisillekin budjeteille perustuvia kannusteita olisi mahdollista rakentaa, esimerkiksi valtion rahoituksen saaminen voisi olla helpompaa niille, jotka pysyvät budjettien rajoissa. Yksi vaihtoehto voisi olla aloittaa ohjeellisilla päästöbudjeteilla ja vähitellen tiukentaa niiden sitovuutta.

Pitäisikö päästöbudjettien olla kaikki sektorit kattavia vai sektorikohtaisia? Yksi mahdollinen malli voisi olla valtakunnallisesti sitova ja sektorikohtaisesti ohjeellinen. Jos sitoviin sektorikohtaisiin budjetteihin mennään, pitäisi mahdollistaa sektorien väliset siirtymät. Iso haaste olisi se, miten viedä sitoumukset sektoritasolta toimijatasolle ja vielä tavalla, joka kohtelisi erilaisia toimijoita reilusti. Sektorikohtaiset budjettien määrittäminen ei ole mikään helppo työmaa.

Teksti: Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi Oy

Lisää kommentteja