Vesihuolto on osa yhteiskuntamme peruspalveluita. Suurin osa väestöstä saa talousvetensä vesihuoltolaitosten verkostoista ja on liittynyt viemäriverkostoon. Palvelu on Suomessa yleensä laadukasta ja palvelukatkoksia on vain harvoin. Kuluttaja ei välttämättä edes ajattele vesihuoltoa silloin, kun hanasta tulee puhdasta vettä aina tarvittaessa ja jätevedet johdetaan pois ja käsitellään asianmukaisesti.
Myös kuntapäättäjän on helppo olla huomioimatta vesihuoltoa, sillä putket ovat piilossa maan alla, eikä niiden heikentyvä kunto näy tai tunnu samalla lailla kuin esimerkiksi rapistuvat tiet tai homeiset koulut. Vesihuolto ei aina saa ansaitsemaansa huomiota kuntapäättäjien ruuhkaisella asialistalla.
Kunnalla on velvollisuus olla selvillä vesihuoltoverkostojensa kunnosta ja myös kehittää vesihuoltoavastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Verkostojen ylläpito on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii hyvää tiedon hallintaa ja suunnitelmallisia investointeja. Investointeja tarvitaan lähiaikoina paljon juuri verkostojen saneeraukseen, koska suuri osa putkista on vuosikymmeniä vanhoja ja todennäköisesti saneerauksen tarpeessa. Jos mitään ei tehdä, korjausvelka kasvaa ja samalla vesihuollon terveys- ja ympäristöriskit kasvavat.
Vesihuollon toiminta on tarkoitus kattaa vesimaksuilla. Maksujen taso riippuu kunkin vesihuoltolaitoksen kustannuksista ja tulevaisuuden investointitarpeesta. Vesimaksut määräytyvät usein kuitenkin poliittisin perustein ja joskus vertailuperusteena ovat lähikuntien maksut, vaikka tilanne voi olla hyvinkin erilainen. Se, miten hyvin vesimaksuilla pysytään kattamaan vesihuollon käyttö-, korjaus- ja investointikustannukset, vaihtelee hyvin paljon laitosten välillä. Kuntapäättäjät vaikuttavat siis merkittävästi siihen, miten hyvin vesihuoltolaitos pystyy varautumaan tuleviin saneerauksiin.
Kuntapäättäjät vaikuttavat myös vesilaitosten investointipäätöksiin. Isot vesihuoltohankkeet voivat tulla valtuuston käsittelyyn esimerkiksi kaavoituksessa, vesihuoltoyhtiön omistajaohjauksen tavoitteiden asettamisessa tai lainojen takaamisessa.
Kuntapäättäjät tarvitsevat tietoa verkostojen tilasta ja vesihuoltolaitosten taloustilanteesta. Ympäristöhallinnon ylläpitämän vesihuollon vesihuollon tietojärjestelmän VEETIn tarkoituksena on kerätä tietoja ja mahdollistaa eri vesihuoltolaitosten vertailu. Tietojen ja tunnuslukujen avulla päättäjät voisivat tarkastella oman kunnan laitosten tilannetta suhteessa muihin. Jotta VEETI palvelisi tällaisena benchmarkkauksen välineenä, pitäisi saada kaikki laitokset syöttämään sinne tietonsa. Tässä auttaisi palvelun kehittäminen nykyistä helppokäyttöisemmäksi. Myös joitakin avaintietoja olisi tarpeen lisätä.
Päättäjille voidaan tarjota myös työkaluja päätösten seurausten havainnollistamiseksi. Esimerkiksi laskurilla voitaisiin näyttää, miten korjausten lykkääminen kasvattaa korjausvelkaa ja miten kalliiksi korjaukset myöhemmin tulevat verrattuna tasaiseen saneeraustahtiin. Myös päätösten vaikutuksia terveys- ja ympäristöriskeihin olisi tarpeen havainnollistaa.
Sekä vesihuollon asiakkaita että kuntapäättäjiä tulisi informoida kattavasti muun muassa hapertuvan verkoston riskeistä, vesihuollon investointitarpeista ja laitosten kustannusrakenteesta. Tiedot vaihtelevat paikallisesti, mutta valtakunnallisesti tiedotuskampanjaa voisi koordinoida esimerkiksi Suomen Vesilaitosyhdistys VVY.
Teksti: Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi
