Siviilivalmius yhdessä -hankkeessa on tutkittu siviilivalmiuden käsitettä, sen taustaa ja eri toimijoiden käsitteelle antamia merkityksiä. Hankkeessa kävi ilmi, että siviilivalmiuskäsitteellä on useita erilaisia ymmärryksiä, jotka vaihtelevat osittain toimijaryhmittäin – tai jopa yksittäisten henkilöiden välillä. Osa siviilivalmiudelle asetetuista merkityksistä kumpuaa kansainvälisestä keskustelusta ja siviilivalmiuskäsitteen käytöstä kansainvälisissä organisaatioissa ja muissa maissa.

Siviilivalmiuden käsitteen tarkastelu tarjoaakin näkymiä turvallisuuskäsitteistöön myös laajemmin: muuttunut toimintaympäristö, tiivistynyt kansainvälinen yhteistyö ja verkottuneisuus sekä turvallisuustyön monitoimijaisuus tekevät myös turvallisuuskäsitteistöstä moninaisen ja monitulkintaisen kokonaisuuden. Onkin mahdollista, että epäselvyys on turvallisuuden käsitteiden perustila.

Turvallisuustutkimuksessa ja -ajattelussa 1990-luvulla tapahtuneen asteittaisen muutoksen myötä siirryttiin laajaan turvallisuuskäsitykseen, jossa turvallisuus nähdään useiden eri yhteiskunnan toimijoiden vastuulla olevana asiana. Tämä on johtanut turvallisuuteen liittyvien käsitteiden määrän moninkertaistumiseen, kun yhteiskunnan eri toimijoiden tekemää toisistaan jokseenkin eroavaa turvallisuustyöstä, ja toimijoiden erilaisia vastuita, sekä näiden yhteistyötä ja yhteistoimintaa kuvaamaan on tarvittu uudenlaista käsitteistöä.

Turvallisuuskäsitteistön laajenemista kuvaa hyvin suomalaisten turvallisuuteen liittyvien käsitteistösanakirjojen kehitys. Vuonna 1984 julkaistu palontorjuntasanasto on jalostunut vähitellen 2000-luvun kokonaisturvallisuuden käsitteistöksi. Vuonna 2023 julkaistiin myös Sisäisen turvallisuuden sanasto.

Vaikka käsitteistöä ja käsitteitä pyritään määrittelemään sanakirjoissa ja niillä on organisaatioiden sisäisiä ja ammattiryhmäkohtaisia ymmärryksiä, käsitteet eivät ole erillisiä ympäröivästä yhteiskunnallisesta kehityksestä ja muutoksista. On selvää, että käsitteiden merkitykset ja niiden täyttämät tehtävät eivät ole kiveen hakattuja. Uusia käsitteitä tulee, vanhoja menee, ja osa saa uusia merkityksiä.

Turvallisuuden käsitteiden kehitystyö on liikkuvan maalin määrittelyä

Monet siviilivalmius-hankkeeseen haastatellut henkilöt sekä kyselyyn vastanneet kokivat käsitteiden määrittelyn ja viimeksi vuonna 2017 päivitetyn kokonaisturvallisuuden sanaston uuden päivityskierroksen tärkeäksi. Mutta tämäkään ei todennäköisesti korjaisi turvallisuuskäsitteistön hähmäisyyttä: on todennäköistä, että uusia turvallisuuskäsitteitä nousee seuraavina vuosina jälleen pinnalle ja vanhojen käsitteiden määritelmät muuttuvat – käsitesanakirjat hiihtävät todellisesti käytetyn käsitteistön perässä myös määrittelytyöstä huolimatta. On paikallaan myös todeta, että kattavakaan sanakirja ei kykene täydellisesti määrittämään niinkin vahvasti aikaan ja paikkaan sidottua käsitettä kuin turvallisuus.

Turvallisuustyötä – ja siten myös turvallisuuteen liittyvää käsitteistöä - vaikuttaisi leimaavan myös hallinnonala- ja sektorikohtaisuus. Tällä tarkoitamme sitä, että yhteiskunnan eri sektoreilta ”putkahtaa” esiin uusia käsitteitä, jotka täyttävät joitakin tiettyjä tehtäviä noilla sektoreilla. Monet käsitteistä ovat siis sektorikohtaisia ja kuvaavat jonkin toiminnon jotakin tiettyä alatoimintoa. Tämä on omiaan kasvattamaan turvallisuuskäsitteistön määrää ja siten käsitteiden eroavia ymmärryksiä. Käsitteet syntyvät tarpeesta ja näin ollen ovat tarpeen erilaisten turvallisuuskontekstien ja erilaisen turvallisuustyön ymmärtämiseksi.

Laaja turvallisuusajattelu eroaa sektorikohtaisesta turvallisuusajattelusta merkittävästi. Laaja-alaisen ajattelun taustalla voidaan nähdä olevan normatiivinen eli toiminnalle toiveita asettava ajatus siitä, että turvallisuustyö on toteutettava eri toimijoiden yhteistyönä. Turvallisuus nähdään niin laajaksi kokonaisuudeksi, että mikään yksittäinen sektori tai toimija ei voi olla siitä vastuussa. Esimerkiksi kansallista turvallisuutta ei mikään eikä kukaan yksittäinen taho omista.

Kolmitasoinen malli auttaa turvallisuuskäsitteiden ymmärtämisessä

Esittelimme äskettäin julkaistussa Policy Brief -artikkelissa sekä Siviilivalmius yhdessä -selvityshankkeen loppuraportissa turvallisuuskäsitteistön kolmitasoisen mallin helpottamaan erilaisten turvallisuuskäsitteiden funktioiden ja aseman ymmärtämistä. Mallin vahvuutena on se, että sitä ei ole liitetty millään tapaa nykyiseen käsitteistöön, vaan se sopii myös tulevan ja kehittyvän turvallisuuskäsitteistön tarkasteluun myös tulevaisuudessa.

Mallissa tunnistetaan kolme erilaista turvallisuuskäsitteiden ryhmää:

1. laaja-alaiset, usein toivottua turvallisuustoiminnan toteutustapaa tai toivottua tilaa kuvaavat kokonaisvaltaiset turvallisuuskäsitteet,
2. näitä tarkentavat sekä käytännön käsitteitä yhteen kokoavat ja ryhmittelevät keskitason turvallisuuskäsitteet, sekä
3. konkreettiset turvallisuuskäsitteet, jotka kuvaavat käytännön turvallisuuteen liittyvää toimintaa, tähän liittyviä vastuita. Konkreettisten käsitteiden pohjana voi olla usein myös lainsäädäntöä.

Yksinkertaisuutensa vuoksi malli on helppo ymmärtää ja käsitteille löytyy vaivatta oma paikkansa joltakin kolmesta tasosta. Esimerkiksi kansallinen turvallisuus on selkeä kokonaisvaltainen turvallisuuskäsite sen kuvatessa niin toivottua tilaa – maan ja sen kansalaisten olemista turvassa eri uhkilta – sekä käsitteen laaja-alaisuuden vuoksi. Siviilivalmius asettuu keskitason käsitteeksi sen kuvaillessa laaja-alaisemman kokonaisuuden tarkempaa osa-aluetta (esimerkiksi ei-sotilaallista valmiutta) ja sen niputtaessa yhteen konkreettisempia kokonaisuuksia pelastustoimesta poliisiin ja kansalaisten varautumiseen. Väestönsuojelu on esimerkki konkreettisemmasta käsitteestä: se viittaa tarkkarajaisempaan väestönsuojelutoimintaan ja sillä on lainsäädännöllistä pohjaa esimerkiksi Geneven sopimuksen ja valmiuslain kautta.

• Baldwin, D. A. (1997). The concept of security. Review of International Studies, 23, 5–26.
• Gheciu, A. & Wohlforth, W.C. (2018). The Oxford handbook of international security. Oxford: Oxford University Press.
• Reveron, D. S., Gvosdev, N. K., & Cloud, J. A. (2018). The Oxford Handbook of U.S. National Security. Oxford: Oxford University Press.
• Snow, D. M. (2017). National security (6th ed.) New York, NY: Routledge.

Teksti: Ville-Pekka Niskanen, Vaasan yliopisto ja Kari Laitinen, Poliisiammattikorkeakoulu