Yhdyskuntien jätevesihuolto toimii Suomessa yleisesti ottaen hyvin. Kaikissa taajamissa on toimivat viemäriverkostot, joilla jätevedet johdetaan ympäristölupiensa määräysten mukaisesti toimiville jätevedenpuhdistamoille. Jätevesien satunnaispäästöt, eli käsittelemättömän tai osittain käsitellyn jäteveden purkautuminen ympäristöön, on kuitenkin yksi ajankohtainen jätevesihuollon ongelma, joka aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittaa lähiympäristölle. Viemäriverkostojen heikkenevän kunnon vuoksi hulevesiä pääsee kulkeutumaan verkostoon rikkinäisten viemäreiden tai kaivonkansien kautta, jolloin jätevedenpumppaamon tai puhdistamon hydraulinen kapasiteetti ylittyy ja syntyy satunnaispäästöjä.
Viemäriverkostojen satunnaispäästöjen seurantaan tulee sääntelyä
Käsittelemättömän jäteveden päästäminen viemäriverkostosta ympäristöön on ympäristönsuojelulain mukaan kiellettyä. Tätä tapahtuu kuitenkin vuosittain, jolloin vesihuoltolaitosten tulee nämä päästöt raportoida ja niiden täytyy sisältyä laitokselle myönnetyn ympäristöluvan rajoihin. Jätevesien satunnaispäästöt ovat noussut esiin parhaillaan käynnissä olevassa EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistamistyössä. Näin ollen myös kansallista lainsäädäntöä tullaan tarkistamaan. Viime aikoina uutta näkökulmaa satunnaispäästöihin liittyviin keskusteluihin ovat tuoneet mikromuovit, haitalliset aineet ja antibioottiresistentit bakteerit.
Tulvien ja rankkasateiden aiheuttamat suuret virtaamat aiheuttavat kapasiteettivajetta puhdistamoilla sekä pumppaamoilla erityisesti vanhojen kaupunkialueiden sekaviemäröidyillä alueilla, joissa sekä jäte- että hulevedet johdetaan samaan viemäriin. Toisaalta joskus johdetaan myös erillisviemäriin tarkoituksenmukaisesti hulevesiä kiinteistöiltä, vaikka se on Vesihuoltolain nojalla kielletty.
Hankkeessa tutkitaan satunnaispäästöjen vaikutuksia ja annetaan suosituksia hyviin käytäntöihin
Meneillään olevassa SYKEn, VTTn ja THLn toteuttaman hankkeen päätavoitteena on edistää ylivuoto- ja ohitustilanteisiin varautumista sekä terveys- ja ympäristöriskien hallintaa. Riittävän taustatiedon avulla voidaan antaa suosituksia tuleville, satunnaispäästöjen ehkäisyyn tähtääville toimenpiteille ja lainsäädännön kehittämiselle. Viemäriverkostojen ylivuotoja sekä puhdistamo-ohituksia kirjataan valtakunnallisiin tietojärjestelmiin ja lisäksi vesihuoltolaitoksilla on omat seurantajärjestelmänsä. Koottua tietoa päästötapahtumien ajankohdista, kestoista ja veden laadusta ei kuitenkaan ole kootusti missään.
Koko Suomen tasolla viemäriverkostojen ylivuotojen sekä jätevedenpuhdistamoiden ohitusten määrä on n. 0,2 prosenttia jätevesien kokonaismäärästä. Kokonaiskuormituksena se on pieni ja sisältyy yleensä puhdistamon ympäristöluvan rajoihin, mutta paikallisesti ne saattavat aiheuttaa merkittäviä terveys- ja ympäristöhaittoja. Hankkeessa simuloidaan päästöjä virtausmalleilla ja tehdään asiantuntija-arviot niistä aiheutuvista riskeistä terveydelle ja ympäristölle.
Kuvassa simuloidaan jätevesipumppaamolta pääsevän ylivuodon leviämistä viereisessä järvessä. Värit näyttävät tarkasteltavan aineen pitoisuutta vedessä.
Hyvä tietopohja on tässäkin asiassa toiminnan tukeva perusta
Verkostoylivuotojen veden laadusta on olemassa hyvin vähän tietoa. Tämä on ymmärrettävää, koska esim. rankkasateiden ja lumen sulamisvesien aiheuttamien ylivuotojen aikana jätevesi laimenee, ja laimentuminen vaihtelee sadetapahtuman aikana. Satunnaispäästöjen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu lähinnä mallien ja asiantuntija-arvioiden avulla. Jotta saataisiin luotettavaa tietoa ja ennusteita päästöistä niiden vaikutusten minimoimiseksi, tulisi tietojärjestelmiin saada tiedot tapahtumien paikasta, kestosta sekä mahdollisimman hyvä kuva päästön vedenlaadusta.
Hankkeen aikana asiantuntijoille ja viranomaisille tehdyn kyselyn mukaan yleisin syy sekä pumppaamoylivuodoille että puhdistamo-ohituksille on runsaat sateet ja sulamisvedet. Tällöin huonokuntoisiin viemäreihin tahattomasti pääsevät hulevedet eli vuotovedet aiheuttavat suuria virtaamia ja siten hydraulisen kapasiteetin ylittymistä pumppaamoilla tai puhdistamoilla. Runsaat sateet ja sulamisvedet olivat myös yleisin kirjallisuudessa mainittu satunnaispäästöjen syy.
Toiseen kategoriaan kuuluvat erilaisista poikkeustilanteista johtuvat satunnaispäästöt. Kyseessä voi olla tekninen vika, kuten sähkökatko tai laiterikko, joka pysäyttää pumppaamon toiminnan ja johtaa näin ylikuormittumiseen ja ylivuotoon. Automaatioviat voivat pahimmillaan aiheuttaa pumppaamon pysähtymisen ilman hälytystä, jolloin ylivuodon riski on suuri.
Viemärin tukkeutuminen puolestaan johtaa siihen, että verkostoon padottunut jätevesi purkautuu lähimmästä verkoston ylivuotokohdasta. Puhdistamoiden vuosiraporttien mukaan myös paineviemärin hajoaminen oli määrällisesti aiheuttanut paljon ylivuotoja. Toisaalta satunnaispäästöjä voi aiheuttaa myös saneeraus- ja huoltotoimenpiteet, joiden aikana joudutaan usein ohijuoksuttamaan jätevesiä.
Hanke päättyy helmikuussa 2022 ja loppuraportti valmistuu talven aikana. Hankkeen päätösseminaari järjestetään 16.2.2022.
Teksti: Jyrki Laitinen ja Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus SYKE
Kuvituskuva: Jyrki Laitinen
