Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Biotalouden edistäminen kaipaa tuekseen sääntelyn ja tutkimuksen lisäksi myös kansalaisia

Suomen tavoittelema biotalouden kasvu edellyttää monien pullonkaulojen poistamista. Tavoitteiden saavuttamiseksi olisi muutettava asenteita sekä sääntelyä ja kehitettävä osaamista. Tämä käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n ja e2 Ajatuspajan tutkimushankkeesta ”Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus”.

Hankkeessa selvitettiin, miten biotalouden toimintaympäristöä pitäisi kehittää. Keskeiset tulokset ovat:

• Biotalouden tavoiteltu kasvu vaatii myös asenteiden muutosta ja osaamisen kehittämistä.
• Kuluttajien käyttäytymisen muutos on tärkeää. Kyselyn mukaan ympäristöystävällistä tuotantoa arvostetaan, mutta vain osa kuluttajista toimii arvojensa mukaisesti.
• Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava, jotta suotuisa arvonlisän kehitys varmistetaan.

Hankkeessa arvioitiin biotalouteen liittyvää sääntelyä puurakentamisen, bioenergian sekä puun tarjonnan verokannustimien osalta. Lisäksi tutkittiin kuluttajien näkemyksiä biotaloudesta sekä puupohjaisen biotalouden taloudellisia vaikutuksia. Myös yrittäjien näkemyksiä kartoitettiin. Yksi keskeisistä tekijöistä koko biotalouden etenemiselle Suomessa on kuluttajien käyttäytyminen.

"Tekemämme kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttajat arvostavat ympäristöystävällistä tuotantoa, mutta vain osa on valmis näkemään vaivaa, poikkeamaan aiemmista tavoistaan tai maksamaan korkeampia hintoja tehdäkseen arvojensa mukaisia valintoja", kertoo hankkeen vastuullinen johtaja Matleena Kniivilä PTT:stä.

Kuluttajakäyttäytymistä voitaisiin muuttaa mm. helpottamalla arkipäivän valintoja, vaikuttamalla hintoihin esimerkiksi verotuksella ja parantamalla ympäristöystävällisten tuotteiden saatavuutta.

Puun käytön lisäys ei yksin takaa biotalouden menestystä

Metsä- ja energiateollisuuden puun käyttö lisääntyy tulevina vuosina voimakkaasti. Tutkimuksen mukaan myös tuotos ja arvonlisä kasvavat, mutta niiden kasvu on selvästi puun käytön lisäystä vähäisempää, koska puun käyttö painottuu nykyisellä tuotevalikoimalla alhaisemman jalostusasteen tuotteisiin. Laskelmat perustuvat pitkän aikavälin tuotantoennusteisiin, jotka työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut kansallisen energia- ja ilmastostrategian taustaselvitystä varten. Laskelmissa tarkasteltu tuotevalikoima kattaa metsä- ja energiateollisuuden perustuotteet, jotka nykyisellään käsittävät valtaosan puun käytöstä. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät niin sanotut uudet biopohjaiset tuotteet (ml. liikenteen biopolttoaineet ja teollisen puurakentamisen ratkaisut).

Olemassa oleva metsäteollisuus luo mahdollisuuksia ns. uuden puupohjaisen biotalouden kehittymiseen. Puun käytön lisäys ei kuitenkaan riitä takaamaan uuden, korkean jalostusasteen tuotannon syntymistä Suomeen. Siihen tarvitaan panostamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Myös lainsäädännön pullonkaulat ja sääntelyyn liittyvä epävarmuus voivat vaikeuttaa biotalouden edistämistä.  Hankkeessa esitetään yksityiskohtaisia kehittämisehdotuksia puurakentamiseen, bioenergiaan ja metsäverotukseen liittyen. Lainsäädännössä pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla muun muassa neutraliteettiperiaate, eli esimerkiksi se, että rakennusmateriaaleja kohdellaan tasapuolisesti. Tosin puurakentamista jarruttavat myös osaamisen puute ja asenteet.

Biotalous tarkoittaa biomassaan perustuvia tuotteita, energiaa ja palveluita, biologisten prosessien käyttöä tuotannossa sekä tuotannon yhdentämistä osaksi luonnon kiertoja ja ekosysteemejä. ”Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus” -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. PTT:n lisäksi hankkeeseen osallistui e2 Ajatuspaja sekä sääntelyasiantuntijana OTT, dosentti Kalle Määttä.

”Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus”. –hankkeen raportti

Hankkeeseen liittyen on julkaistu viisi työpaperia, jotka ovat luettavissa PTT:n sivuilla.

• Hietala, J. ja Huovari, J. 2017. Puupohjaisen biotalouden taloudelliset vaikutukset ja näkymät. PTT työpapereita 184.
• Haltia, E. ja Kniivilä, M. 2017. Kuluttajien valinnat ja biotalouden tuotteet. PTT työpapereita 182.
• Määttä, K. 2016. Biokaasu, metsähake ja puupolttoaineet. Eräiden uusiutuvien energialähteiden sääntelystä ja sääntelyn kehittämistarpeista. PTT työpapereita 180.
• Määttä, K. ja Hietala, J. 2016. Puun tarjonnan verokannustimet: vallitseva oikeustila ja sen kehittämisvaihtoehdot. PTT työpapereita 178.
• Määttä, K., Hietala, J. & Jutila, K. 2016. Puurakentaminen: sääntelyn kapeikot ja kehittämisvaihtoehdot. PTT työpapereita 177.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: Hankkeen vastuullinen johtaja, metsäekonomisti Matleena Kniivilä, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 040 164 8078, matleena.kniivila (at) ptt.fi