Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Energiaverotuilla vaikutetaan huoltovarmuuteen, kaukolämmön kilpailukykyyn ja sähkön toimitusvarmuuteen
Lämmityspolttoaineiden verotukien poistot johtaisivat energiaturpeen käytön loppumiseen, tuontibiomassan käytön lisääntymiseen ja kaukolämmön hinnan nousuun. Samalla sähkön huippukulutus kasvaisi. Huoltovarmuudelle ja sähkön toimitusvarmuudelle aiheutuvat haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa.
Energiaverotuet ja kustannustehokas huoltovarmuus -selvityksessä tarkasteltiin kolmen lämmityspolttoaineen verotuen vaikutuksia huoltovarmuuteen. Näitä olivat turpeen normia alempi verokanta, yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) verotuki ja kiinteän biomassan verottomuus.
Jos turpeen verotuki poistetaan, turpeen markkinaehtoinen käyttö todennäköisesti loppuu seuraavan vuosikymmenen aikana. Turve korvautuisi pääasiassa kiinteällä biomassalla energiantuotannossa, jolloin jopa neljännes käytettävästä kiinteästä biomassasta täytyisi tuoda ulkomailta ensi vuosikymmenellä. Biomassan turvetta heikompi varastoitavuus, laadun vaihtelut ja tuontiriippuvuuden kasvu asettaisivat haasteita huoltovarmuudelle.
Haasteisiin voitaisiin varautua laajentamalla nykyinen tuontipolttoaineiden varastointivelvoite koskemaan myös tuontibiomassaa. Käytännössä varasto voitaisiin toteuttaa varastoimalla kyseinen energiamäärä runkopuuna tai kevyenä polttoöljynä. Äärimmäisessä kriisitilanteessa myös teollisuuden ainespuuta voitaisiin ohjata energiantuotantoon. Tuontiriippuvuuden vähentämiseksi tulisi joka tapauksessa panostaa uusien energiaratkaisujen hyödyntämiseen.
CHP-verotuen poisto voisi johtaa joustavan CHP-kapasiteetin ennenaikaiseen sulkemiseen noin 500 MW vuoteen 2030 mennessä. Toisaalta kiinteän biomassan verotuen poisto ei lisäsi investointeja biomassakäyttöisiin CHP-laitoksiin, vaan lisäksi tarvittaisiin muita tukia, jos näitä investointeja halutaan tukea.
Kaikkien työssä käsiteltyjen verotukien poiston arvioidaan nostavan kaukolämmön hintaa. Seurauksena kaukolämmön kilpailukyky heikkenisi verrattuna kiinteistökohtaisiin, sähköä käyttäviin lämpöpumppuihin. Siten verotukien poisto todennäköisesti lisäisi välillisesti sähkön kysyntää, erityisesti sähkön kulutushuipuissa. Lisääntyvä sähkön kysyntä saattaisi kuitenkin nostaa sähkön hintaa ja kannustaa uusiin sähkön tuotantokapasiteetti-investointeihin.
Selvityksen perusteella tutkittujen verotukien poistot vaikuttaisivat siten jonkin verran lämmön huoltovarmuuteen. Sen sijaan sähkön toimitusvarmuuteen aiheutuisi epävarmuuksia lämmityksen kiihtyvän sähköistymisen takia.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa
Lisätietoja: Projektipäällikkö Johanna Wahlström, ÅF-Consult Oy, p. 040 348 5535, johanna.wahlstrom(at)afconsult.com; analyytikko Juhani Riikonen, p. 040 411 1547, juhani.riikonen(at)flexens.com sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 3072, etunimi.sukunimi(at)vm.fi
