Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Autoveromuutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia uusien autojen ensirekisteröintien määriin
Suomen autokanta on selvästi vähemmän arvokas kuin vertailumaissa Ruotsissa ja Norjassa, selviää uudesta tutkimuksesta. Suomen muutokset autoverotukseen vuosina 2003, 2008 ja 2012 eivät näytä vaikuttaneen merkittävästi uusien autojen määrään tai heijastuneen vanhojen autojen poistumiseen autokannasta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Berkeleyn yliopiston tutkijat arvioivat auto- ja polttoaineverojen muutosten vaikutuksia Suomen, Ruotsin ja Norjan autokantoihin. Tutkijat tarkastelivat myös autoveromuutosten vaikutuksia autokannan uusien autojen ominaisuuksiin ja hiilidioksidipäästöintensiteettiin. Tutkimuksen toisessa osassa tarkasteltiin vuoden 2012 polttoaineverouudistuksen alueellisia hintavaikutuksia. Nyt julkaistut tulokset ovat laajan tutkimusohjelman ensimmäiset, alustavat ja vasta kuvailevat tulokset.
Vertailu osoittaa, että suomalaiset ajavat vanhemmilla ja vähemmän arvokkailla autoilla kuin ruotsalaiset ja norjalaiset, mutta vuoden 2003 autoverouudistus pienensi tätä eroa hieman. Veromuutokset näyttävät heijastuvan vähän myös uusien autojen hiilidioksidipäästöintensiteettiin, mutta muutokset päästöissä eivät ole suuria. Dieselautojen osuus sen sijaan lisääntyi jyrkästi kaikissa kolmessa maassa hiilidioksidiperusteisten verojen käyttöönoton jälkeen.
Tutkimuksen mukaan autoveromuutokset heijastuivat myytyjen autojen määrään lyhytaikaisesti ennen muutosta ja muutosten jälkeen. Suomen vuosien 2003 ja 2012 verouudistusten jälkeen ensirekisteröityjen autojen lukumäärässä havaitaan myös muutoksia pidemmällä aikavälillä, mutta on epäselvää johtuvatko muutokset juuri autoveron muutoksista.
Tutkimusta varten on kerätty vuosilta 2000–2014 laaja aineisto, jota käytetään ensimmäistä kertaa yksityiskohtaiseen vertailuun Suomen, Ruotsin ja Norjan autokantojen ominaisuuksien välillä.
Kuluttaja maksaa dieselveron korotuksesta maalla enemmän kuin kaupungissa
Polttoaineverojen osalta tutkimuksessa selvitettiin, erosiko Suomen vuoden 2012 polttoaineverojen korotuksen siirtyminen kuluttajahintoihin alueiden tulojen ja varallisuuden tai väestötiheyden mukaan.
Tulosten perusteella dieselveron korotuksesta hintoihin siirtyi suurempi osuus verrattain pienituloisilla ja alhaisen asuntovarallisuuden alueilla. Alimmissa alueellisissa tulo- ja varallisuusryhmissä veronkorotuksesta siirtyi hintoihin 15–20 prosenttiyksikköä enemmän kuin ylimmissä tulo- ja varallisuusryhmissä. Myös tiheämmin asutuilla ja kaupunkimaisimmilla alueilla veronkorotuksesta siirtyi hintoihin pienempi osa. Kaikilla alueilla vain osa veronkorotuksesta siirtyi hintoihin.
Suurimpien tulojen, varallisuuden ja väestötiheyden alueilla sekä kaupunkimaisimmilla alueilla veronkorotuksen läpimeno oli noin 60 prosenttia, alimpien tulojen, varallisuuden ja väestötiheyden alueilla sekä maaseutumaisimmilla alueilla hieman alle 80 prosenttia.
Uusi laskentaväline ajoneuvo- ja polttoaineveromuutosten arviointiin
Hankkeessa on lisäksi muodostettu SISU-mikrosimulointimallin yhteydessä käytettävä ajoneuvo- ja polttoaineverojen erillismoduuli. SISU-malli on henkilöverotuksen ja sosiaaliturvalainsäädännön suunnitteluun, seurantaan ja arvioimiseen tarkoitettu laskentaväline, jota käytetään muun muassa julkisen sektorin verotulojen arvioimiseen, kansalaisten ja kotitalouksien taloudellisen aseman tarkasteluun sekä tuloerojen ja kannustinvaikutusten tutkimiseen.
Ajoneuvo- ja polttoaineverojen erillismoduulin kehittämisessä ensisijaisena tehtävänä on ollut varmistaa tarvittavien ja tarpeeksi kattavien aineistojen saanti ja käytettävyys simuloinnissa. Lähdeaineistoista on poimittu tai päätelty tarpeelliset muuttujat ja aineistot on muokattu simulointia varten. Loppuraportissa kuvataan aineistojen muodostuksen lisäksi simulointimallien muodostus ja esitellään joitain mallilla tuotettuja tuloksia.
Tutkimukset on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.
Tutkimusraportit:
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen, PT, p. 09 2535 7333, johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Marita Laukkanen, VATT, p. 0295 519 429 ja yliaktuaari Sanni-Sandra Hellman, Tilastokeskus, p. 0295 513 210
