Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Suurvallat modernisoivat ydinaseitaan
Ydinaseet ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön, todetaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin raportissa. Ydinasepelotteen merkityksen korostuminen on kytköksissä kiristyneeseen suurvaltakamppailuun, alueellisiin turvallisuusjännitteisiin sekä teknologiseen kehitykseen. Kyse ei kuitenkaan ole paluusta kylmän sodan kaltaiseen vastakkainasetteluun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, koska ydinasepolitiikkaan liittyvä toimintaympäristö on moninapaisempi kuin ennen.
Raportissa tarkastellaan ydinasepelotteen merkitystä Euroopan turvallisuuden kannalta. Maanosan keskeiset ydinasevallat – Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia ja Ranska – ovat kaikki pitämässä kiinni ydinaseistaan ja modernisoivat strategisia voimiaan. Ydinasepelote säilyy myös Naton sotilaallisen kollektiivisen puolustuksen kulmakivenä.
Samalla kun ydinaseiden merkitys on kasvaa, ydinasevalvonta on ajautunut umpikujaan. INF-sopimus romuttui lopullisesti kesällä 2019, ja vuonna 2021 umpeutuvan uuden START-sopimuksen tulevaisuus on myös vaakalaudalla. Yhdysvaltain ja Venäjän intressit ovat ristiriidassa, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia maiden välisiin suhteisiin.
Kiihtynyt suurvaltakamppailu ja ydinasepelotteet paluu vaikuttavat Pohjois-Euroopan turvallisuuteen. Alueella sijaitsee kaksi strategista polttopistettä.
Pohjoiskalotti on tärkeä niin Natolle kuin Venäjälle. Siinä missä Naton katse on Pohjois-Atlantilla, Venäjä kiinnittää erityistä huomiota Kuolan niemimaahan, jossa sijaitsee suuri osa maan ydinaseistuksesta. Itämeren läntinen puolustusjärjestelmä puolestaan koostuu sekä Naton kollektiivisesta puolustuksesta että alueen maiden kansallisista puolustusratkaisuista. Suomi ja Ruotsi ovat entistä vahvemmin sitoutuneet osaksi Itämeren alueen läntistä puolustusjärjestelmää.
Pohjois-Euroopan maiden vaikutusvalta ydinasevalvontaan liittyvään sopimusjärjestelmään on hyvin rajallinen. Suomessa olisi kuitenkin syytä ainakin vahvistaa aihepiiriin liittyvää osaamista sekä tutkimus- ja kansalaisjärjestökentällä että valtionhallinnossa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti, p. 050 355 8845, matti.pesu(at)fiia.fi.
