Haku

Elina Hakoniemi Elina Hakoniemi työskentelee vanhempana tutkijana Demos Helsingin New Governance -tiimissä. Hakoniemen tutkimusalaan kuuluvat institutionaalinen historia, käsitehistoria, valtion ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus sekä kriisit ...

100 vuotta pientä avotaloutta - Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät Luomme kuvauksen Suomen ulkomaankaupan kehitykseen runsaan sadan vuoden aikana. Tarkastelemme kaupan kasvua, kehitystä, toimiala- ja maajakaumaa sekä kauppapolitiik...

Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktikentälle suuntautuva liikkuvuus Tutkimuksessa selvitetään miksi ja miten Syyrian ja Irakin konfliktikenttien ja siellä toimivien aseellisten järjestöjen – erityisesti Isisin – on onnistunut houkutella toimintans...

Pisaroista pienhiukkasiin: Pandemia muutti ymmärryksen infektioiden leviämisestä 31.10.2025 11.07 Blogi Pandemia muutti aiempia käsityksiä infektioiden leviämisestä. Ymmärrys ilmatartunnoista tarjoaa keinoja terveellisen sisäilman kehittämiseen ja...

29.1.2026 | Ulkopoliittisen instituutin yhdessä Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa toteuttama tutkimus tarkastelee Venäjän 2000-luvulla Suomeen kohdistaman laaja-alaisen vaikuttamisen muotoja sekä niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon.

31.10.2025 | Pisaroista pienhiukkasiin: Pandemia muutti ymmärryksen infektioiden leviämisestä 31.10.2025 11.07 Blogi Pandemia muutti aiempia käsityksiä infektioiden leviämisestä. Ymmärrys ilmatartunnoista tarjoaa keinoja terveellisen sisäilman kehittämiseen ja...

4.6.2025 | Kaivoslain uudistuksen vaikutusten arviointi (KAEVA) Käynnissä Toteuttajat Owal Group Oy, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto, GeoPool Oy Rahoitussumma 250 998 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2025–12/2026 Kaivostoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä o...

2.6.2025 | Maailmantalous on siirtymässä uuteen geotalouden aikakauteen, jossa kansallisvaltioilla ja niiden muodostamilla blokeilla on yhä suurempi rooli, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Geotalouden aikana pyrkimys on vähentää riippuvuutta muista maista ja geotaloudelliset riskit tarjoavat perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle. Lukuisat kansainvälisen kaupan riippuvuudet tekevät myös Suomen haavoittuvaksi mahdollisessa kriisitilanteessa.

9.1.2026 | POLICY BRIEF 2026:1 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Julkaisun si- sällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Epävarmuuden kest...

17.1.2024 | Siviilivalmius yhdessä -hankkeen loppuraportissa suositellaan kansallisten ja kansainvälisten turvallisuuteen liittyvien termien yhteensovittamista, turvallisuuteen liittyvän sanaston merkitysten huomiointia sekä uusien käsitteiden ja ajattelutapojen huomiointia kehitystyössä.

2.11.2023 | Vaikka siviilivalmius on olennainen osa kriiseihin varautumista, käsitteenä se ei ole maailmalla vielä laajassa käytössä. Siviilivalmiuden kehittäminen ja määrittely Suomessa kaipaa rohkeita linjanvetoja, mutta myös verrokkimaista johdettavien oppien ja siviilivalmiuden kansainvälisten merkitysten huomiointia. Tuoreessa Policy Brief -vertailussa tarkastellaan järjestämistä ja sisältöä yhdeksässä verrokkimaassa sekä EU:ssa, Pohjoismaiden Neuvostossa ja Natossa.

14.10.2024 | Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Suomeen 2000-luvulla Käytettävissä olevan määrärahan yläraja: 320 000 € Aikajänne: 1/2025–12/2025 Tietotarpeen tausta ja tarvekuvaus perusteluineen: Hanke liittyy hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan hallitu...

28.2.2023 | Perustuslain takaama oikeus sosiaaliturvaan, perustuslain muut perusoikeussäännökset ja Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset asettavat vain reunaehdot sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiselle. Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet eivät edellytä juuri nykyisenkaltaista sosiaaliturvajärjestelmää – olennaista on, että lainsäädäntö sisältää takeet perus- ja ihmisoikeuksien mahdollisimman täysimääräiselle toteutumiselle.

27.2.2023 | Afganistaniin rakennettiin keskushallintoa ja toimintakykyistä turvallisuussektoria kahden vuosikymmenen ajan. Maa on kuitenkin jälleen Talebanin tiukassa otteessa, mittavista kansainvälisistä ponnistuksista huolimatta. Hämmennystä herättää, miten Taleban pääsi vallankahvaan niin nopeasti. 27. helmikuuta julkaistussa Policy Brief -katsauksessa haetaan kysymykseen vastauksia systeemisen analyysin avulla. Lisäksi esitetään suosituksia kriisinhallinnan vaikuttavuuden parantamiseksi.

22.5.2024 | POLICY BRIEF 2024:12 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

13.11.2020 | Jotta hallitus voi onnistuneesti löytää ratkaisuja 2020-luvun suurimpiin haasteisiin, on Suomen ohjausjärjestelmä merkittävien rakenteellisten ja kulttuuristen muutosten edessä. Tämän vuosikymmenen valtion ohjaus edellyttää liikkumista perinteisestä ylhäältä-alas -mallista kohti verkostomaisempaa hallintaa. Tuoreessa katsauksessa kuvataan, kuinka ”Nöyrän ohjauksen malli” voi auttaa hallintoa rakentamaan pitkän aikavälin ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

15.12.2021 | Koetut historialliset vääryydet ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset vaikutukset ovat kielteisiä paitsi kuuroille ja viittomakielisille sekä heidän yhteisölleen, myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 15. joulukuuta julkaistu selvitys pohjustaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista valtiollista sovintoprosessia kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa.

3.9.2019 | Ydinaseet ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön, todetaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin raportissa. Ydinasepelotteen merkityksen korostuminen on kytköksissä kiristyneeseen suurvaltakamppailuun, alueellisiin turvallisuusjännitteisiin sekä teknologiseen kehitykseen. Kyse ei kuitenkaan ole paluusta kylmän sodan kaltaiseen vastakkainasetteluun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, koska ydinasepolitiikkaan liittyvä toimintaympäristö on moninapaisempi kuin ennen.

10.2.2021 | Venäjän teknologiapolitiikka ja -osaaminen globaalissa teknologiakilpailussa Päättynyt Toteuttajat VTT, Ulkopoliittinen instituutti, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti Rahoitussumma 139 174 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2021–6/2022 Han...

22.5.2019 | Valtioneuvoston eri hankkeiden yhteydessä on huomattu aktiivinen metsälappalaisten yhteisö. Samalla on havaittu tarve kartoitukselle metsälappalaisen kulttuurin, kielen ja identiteetin erityispiirteistä. Selvityksen tuottama tieto monipuolistaa keskustelua pohjoisten alueiden kulttuureista ja historiasta. Myös metsälappalaisella väestöllä itsellään on tarve tietää lisää omasta taustastaan ja ryhmänsä kokemuksista.