Hyvä kysymys -podcast
Voiko ruokahävikillä taistella ilmastonmuutosta vastaan?
Voiko ruokahävikin avulla pelastaa maailman - tai ainakin hillitä ilmastonmuutosta? Miten ruokahävikin vähentäminen vaikuttaa kasvihuonepäästöihin? Hyvä kysymys -podcastissa ruokahävikin tutkimuksesta ja politiikasta ovat keskustelemassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.
Suomessa syntyy vuosittain ruokahävikkiä arviolta noin 400–500 miljoonaa kiloa eli 80 kiloa jokaista suomalaista kohden. Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista ruokaa, joka jostain syystä päätyy roskiin tai biojätteeksi. Tavoitteena on, että hävikkiin menevän ruoan määrä saataisiin puolitettua vuoteen 2030 mennessä.
– Hävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa, noin 30 prosenttia koko ruokahävikin määrästä. Myös ateriapalveluissa ruokaa menee paljon hukkaan, sillä jopa 20 prosenttia ruoasta jää syömättä, kertoo Juha-Matti Katajajuuri.
Kuluttajien valinnoilla on merkitystä ilmastopäästöjen vähentämisessä. Ruoan tuotanto, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat paljon päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Usein kyse on arkisista tilanteista.
– Ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa alentaa ruoan ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kotikeittiössä voi vilkaista jääkaappiin, mikä siellä vanhenee ensimmäisenä ja aloittaa ruoanvalmistus siitä päästä. Ruokaa myös heitetään turhan paljon roskiin heti parasta ennen päiväyksen umpeuduttua, vaikka tuote aistinvaraisesti havainnoiden olisikin vielä käytettävissä, toteaa ministeri Kimmo Tiilikainen.
Hävikkiä syntyy kotitalouksien lisäksi myös alkutuotannossa, teollisuudessa ja kaupan alalla. Ympäristöministeriö neuvottelee parhaillaan koko elintarvikeketjun toimijoiden kanssa materiaalitehokkuussopimuksesta, jossa asetettaisiin mitattavat tavoitteet ruokahävikin vähentämiselle. Sopimus voi toteutua ministeri Tiilikaisen mukaan jo lähikuukausien aikana.
– Vapaaehtoinen motivointi ja green deal -ajattelu voi toimia velvoittavaa lainsäädäntöä paremmin ruokahävikin vähentämisessä, uskoo ministeri Tiilikainen.
Tutkimus auttaa tunnistamaan elintarvikeketjusta kohdat, joissa ruokahävikkiä syntyy. Luonnonvarakeskus rakentaa parhaillaan ruokahävikin seurantajärjestelmää ja hävikin vähentämisen tiekarttaa yhteistyössä elintarvikealan ja ministeriöiden kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa tulevien politiikkatoimien valmistelussa.
– Kehitämme työkaluja ruokajätteen ja -hävikin seurantaan ja tuotamme tietoa ruokajätteen ja -hävikin määrästä koko elintarvikeketjussa. Lisäksi selvitämme keinoja vähentää ja ennaltaehkäistä hävikkiä esimerkiksi vapaaehtoisin toimin ja lainsäädännön kautta.
Parhaillaan on käynnissä myös RuokaMinimi -tutkimus, jossa muun muassa arvioidaan mahdollisuuksia vähentää ruokavalion ilmastovaikutuksia tinkimättä ruokavalion terveellisyydestä. Tutkimushanke on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa, ja sen tuloksia on odotettavissa alkuvuonna 2019.
Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät.
Podcastin uudet jaksot sekä aiheita taustoittavat artikkelit löydät osoitteesta www.tietokayttoon.fi. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvä kysymys”.
Twitteristä meidät löytää hashtagilla #tietokäyttöön.
Tervetuloa tilaamaan podcast, kommentoimaan, kysymään ja keskustelemaan!
