Kaikki maksaa. Ihmisen puuhastelu aiheuttaa kustannuksia, jotka kohdistuvat paitsi suoraan tekijälle itselleen, myös yhteiskunnalle tai muille tahoille. Muille aiheutuvia kustannuksia kutsutaan ulkoisiksi kustannuksiksi.
Otetaan esimerkiksi autoilu. Ajoneuvon hankinnan, huollon ja polttoaineen lisäksi kruisailu vaatii muun muassa tieverkoston ja polttoaineen jakeluverkoston ylläpitoa sekä hallintoa, joka huolehtii liikenteen valvonnasta ja kehittämisestä. Liikenne altistaa myös suuren joukon ihmisiä melulle ja ilmansaasteille. Niistä syntyy osalle kiusaa, osalle vakaviakin terveysvaikutuksia.
Kaupunkien huonoa ilmanlaatua pidetään länsimaissa pahimpana ihmisen terveyteen vaikuttavana ympäristöaltisteena. Erityisesti keuhkoihin hengitetyt pienhiukkaset yhdistetään laajaan kirjoon terveyshaittoja lievistä ärsytysoireista sydän- ja hengityssairauksiin ja ennenaikaiseen kuolemaan. Sairaudet aiheuttavat terveydenhuollon kustannuksia ja kustannuksia työnantajille työtehon laskuna ja sairauspoissaoloina. Myös menetetyille elinvuosille voidaan arvioida hinta.
Ja nämä ulkoiset kustannukset ovat tuntuvat. Maailmanlaajuisesti ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan yli 3 biljoonan dollarin vuotuiset terveyskustannukset. Vuonna 2060 kustannukset nousevat yli 20 biljoonaan dollariin vuodessa. Euroopan unionille arvio on 800 miljardia dollaria ja vuonna 2060 vastaavasti 1300 miljardia dollaria. Kustannuksia on arvioitu myös rajatummille alueille. Esimerkiksi Tanskalle arvio on 3,8 miljardia euroa ja Lontoolle 1,4–3,7 miljardia puntaa.
Optimisti kuitenkin sanoo, että kaiken voi tehdä paremmin ja saada aikaan kustannussäästöjä. Jos pienhiukkasten päästöt olisivat pienemmät, ilmanlaatu paranisi ja terveyshaitat ja niistä koituvat kustannukset vähenisivät. Toki päästöjen vähentäminen maksaa, mutta useissa tutkimuksissa on todettu, että saavutetuista terveyshyödyistä koituvat kustannussäästöt ylittävät selvästi päästöjen rajoittamisen kustannukset. Jos päästöjä vähennetään fiksusti, yhteiskunta ja ihmiset hyötyvät myös rahallisesti.
Päästöjen vähentäminen erilaisista päästölähteistä ja erilaisilla alueilla aikaansaa erisuuruisia hyötyjä. Esimerkiksi kaupunkiliikenne altistaa ilmansaasteille suuren ihmismäärän. Maataloustraktorin tai metsätyökoneen pakokaasuja taas hengittelevät harvemmat. Matemaattisen mallinnuksen keinoin on mahdollista arvioida erilaisten päästölähteiden sijaintia ja niiden aiheuttamia ilmansaastepitoisuuksia. Niillä voidaan arvioida myös saasteista koituvia terveysvaikutuksia ja -kustannuksia.
Ilmansaasteiden päästöjen vähentämisellä aikaansaatavia terveyshyötyjä ja kustannussäästöjä Suomessa tutkitaan uudessa Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU -hankkeessa. Hankkeessa kehitetään helppokäyttöinen työkalu, jonka avulla päätöksentekijät voivat arvioida erilaisissa päästölähteissä toteutettavien päästövähennysten tuomia kustannushyötyjä. Näin pienhiukkasten päästöjä osataan vähentää siellä missä se on kustannustehokasta.
Lukemista:
Hanke järjestää 24.11. asiantuntijaseminaarin, josta saa lisätietoja tästä.
Teksti: Niko Karvosenoja, Suomen ympäristökeskus
Kuvituskuva: Esko Kurvinen, saatavilla osoitteesta flickr.com (CC BY 2.0)
