Blogi: Tieto käyttöön!

Välttämätön ja hyvä uudistus, jolta vedettiin matto alta

Katri Haila Mari Hjelt Kirsi Pulkkinen Julkaisupäivä 19.9.2017 9.10 Blogit

Valtioneuvosto teki syksyllä 2013 periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta eli TULA-uudistuksesta. Uudistuksen arviointi käynnistettiin keväällä 2017. Arvioinnin alkumetreillä olemme keskittyneet toimintaympäristön tarkasteluun, lähtötilanteen analysointiin ja arviointikysymysten tarkentamiseen.

TULA-uudistuksen suurimpana haasteena on toimintaympäristön raju muutos. Uudistuspäätöksen jälkeen tehtyihin rahoitusleikkauksiin ei ollut varauduttu, eikä uudistuksen toimeenpanoa korjattu mittavista rahoitusleikkauksista huolimatta. Tämä nosti euron tutkimusrahoitusta sekä tutkimuslaitosten uudistumista koskevan debatin ytimeen. TULA-uudistuksessa ei kuitenkaan ollut kysymys säästöohjelmasta vaan ennemmin organisaatiorakenteita uudistavasta ja uusia rahoitusinstrumentteja käsittävästä kokonaisuudesta. Tarkoituksena oli saada tutkimuslaitoskenttä vastaamaan paremmin nykyistä yhteiskuntarakennetta ja sen tarpeita. TULA-uudistuksen rahoitusta käsittelevä osio koski varojen uudelleen allokointia tutkimusrakenteen sisällä eikä leikkaamista.

TULA-uudistuksesta riippumattomat rahoitusleikkaukset pistävät kiviä uudistuksen toimeenpanon rattaille. Tutkimuslaitosten resurssien pudottaminen jopa kymmeniä prosentteja asetti myös TULA-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen vaakalaudalle. Esimerkiksi tilanteessa, jossa tutkimuslaitoksesta joudutaan leikkaamaan kokonainen tutkimusala, häviää yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon tueksi tarkoitettu strateginen resurssi.

Voidaankin kysyä, onko toimintaympäristön muutokseen reagoitu riittävästi. Onko Suomeen syntynyt mahdollisia kriittisiä tutkimuksen katvealueita ja onko tarvetta harkita TULA-uudistuksen keinoja uudelleen? Olisiko uudistuksen keinoja pitänyt tarkastella kriittisesti samaan aikaan, kun rahoitusta leikattiin?

Uudistus nähdään tarpeelliseksi

Kentällä vallitsee yksimielisyys siitä, että TULA-uudistus oli tarpeellinen. Yhteistyö on parantunut monin tavoin tutkimuslaitosten johdon, ministeriöiden ja rahoittajien keskuudessa. On tunne siitä, että istutaan samassa veneessä. Luonnonvarakeskus, tutkimuksen yhteenliittymät LYNET ja SOTERKO sekä Helsingin yliopistoon sulautuneet tutkimusinstituutit Kuluttajatutkimuskeskus ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti ovat esimerkkejä tiivistyneestä yhteistyöstä.

Ministeriöiden välinen yhteistyö on parantunut.  Strategisen tason yhteistyössä on silti edelleen puutteita uusista rahoitusinstrumenteista eli Valtioneuvoston yhteisestä tutkimus- ja selvitystoiminnasta (VN-TEAS) ja Strategisen tutkimuksen neuvostosta (STN) huolimatta. Kansallisen tiede-, teknologia- ja innovaatiopoliittisen vision puuttuminen heijastuu myös siihen, että TULA-uudistuksen strategisessa ohjauksessa on ollut heikkouksia.

TULA-uudistus on osoittautunut hitaaksi prosessiksi organisaatioiden tasolla. Tutkimusorganisaatioiden uudistuminen kilpailukykyisiksi vie aikaa. Lisäpaineita on tuonut se, että kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus tutkimuslaitosten rahoitusrakenteesta on entisestään kasvamassa. Rahoituksen hakeminen edellyttää uudenlaista osaamista ja vie resursseja. On ilmeistä, että rakenteelliset muutokset eivät riitä, vaan tarvitaan sekä strategisen tason että toimintatapojen muutoksia.

Kulttuurinmuutos oraalla

TULA-uudistuksen yksi perimmäisistä tavoitteista oli edistää tiedon käyttöä yhteiskuntapolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa. On vahvoja signaaleja siitä, että tutkimus halutaan saada aiempaa vahvemmin toimimaan päätöksenteon strategisena resurssina. Uusien toimintatapojen kokeileminen ja vahvistaminen sekä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevan keskustelukulttuurin muuttuminen ovat myönteisiä askelia. Onko tämä kulttuurinmuutos TULA-uudistuksen ansiota vai onko digitalisaation mahdollistama tiedon ja tutkimusaineistojen yhä vapaampi saatavuus kulttuurinmuutoksen taustalla? Vai tarvittaisiinko tutkijoiden ja politiikoiden vuoropuhelun välittäjiksi esimerkiksi poliittisen johdon tieteellisiä neuvonantajia kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti?

Arvioinnin seuraavassa vaiheessa pureudumme uudistuksen toimeenpanon onnistuneisuuteen ja siihen, onko uudistuksella ollut vaikutusta tutkimuksen laatuun sekä yhteiskunnan tulevaisuuden osaamis- ja tutkimusvalmiuksiin. Keräämme marraskuussa 2018 valmistuvaa arviointia varten valtakunnallisesti tietoa muun muassa alueellisten työpajojen, sähköisen kyselyn ja haastattelujen avulla. 

Teksti: ETT Katri Haila, TkT Mari Hjelt ja FM Kirsi Pulkkinen. Kirjoittajat kuuluvat Ramboll Management Consulting Oy:n, Gaia Consulting Oy:n, Lapin yliopiston ja Tempo Economics Oy:n asiantuntijoiden muodostamaan arviointitiimiin.

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita