FI SV EN

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Palvelukaupalla sekä arvonlisäperusteisella kaupalla yhä suurempi merkitys Suomen ja Britannian taloussuhteissa

Valtioneuvoston viestintäosasto 14.2.2017 14.06
Tiedote 69/2017

Britannia on Suomelle edelleen tietyillä toimialoilla tärkeä kauppakumppani, vaikka maiden välisen kaupan kokonaismerkitys Suomelle on vuosien aikana vähentynyt jääden myös hieman EU- ja EFTA-maiden keskitasoa pienemmäksi. Tämä selviää tänään julkaistusta Suomen ja Britannian taloussuhteita käsittelevästä selvityksestä.

Britannian osuus on tänä päivänä suurempi Suomen palveluviennissä ja -tuonnissa kuin tavaraviennissä ja tuonnissa. Palvelualojen merkitys on kuitenkin pitkälti riippuvainen myös tavaraviennin kehityksestä.  Suomen ja Britannian välisten kaupan lisäksi tarkastelu kattaa myös tietoja muiden maiden kaupasta Britannian kanssa. Tarkastelu perustuu saatavilla oleviin tilastotietoihin.

Suomi vie Britanniaan enemmän tavaroita kuin tuo sieltä, palveluissa tilanne on päinvastoin

Selvityksen mukaan Britannian merkitys Suomen ulkomaankaupalle on hieman pienempi kuin EU- ja EFTA-maille keskimäärin. Palvelukaupan merkitys on Suomelle tarkastelun mukaan suurempi kuin tavarakaupan.

Tavaravienti ja –tuonti Britanniasta on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa ollen Suomelle ylijäämäistä. Paperi ja pahvi ovat tärkein hyödykeryhmä viennissä Britanniaan. Myös kansainvälisesti katsottuna Suomen paperiteollisuuden vienti Britanniaan on merkityksellinen. Muita tärkeitä vientiryhmä ovat muut metsäteollisuuden tuotteet, öljytuotteet, koneet ja laitteet, metallit ja metallituotteet sekä kemialliset aineet ja tuotteet. Tuonnin osalta tärkeitä sektoreita ovat koneet ja laitteet, kuljetusvälineet sekä kemialliset aineet ja tuotteet.

Palvelukaupan osalta kauppatase on Suomelle alijäämäinen. Suomi tuo siten Britanniasta enemmän palveluja kuin vie sinne. Tilastomuutoksista johtuen täsmällistä tietoa eri palvelueristä ei tässä yhteydessä saada, mutta viitteitä erilaisten liike-elämän palvelujen keskeisestä merkityksestä maiden välisessä kaupankäynnissä kuitenkin saadaan.

Suomen tuonti Britanniasta on erikoistunut lopputuotteisiin – vienti puolestaan välituotteisiin

Suomen vienti Britanniaan on erikoistunut jonkin verran enemmän välituotteisiin kuin Suomen kokonaisvienti. Suomen tuonti Britanniasta on sen sijaan erikoistunut jonkin verran enemmän lopputuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti.

Välituotteiden viennissä tärkeimpiä suomalaisia toimialoja ovat kemianteollisuus, metsäteollisuus sekä teknologiateollisuus. Palvelualoista tärkein viejä on hallinto- ja tukipalvelutoiminta.

Tuonnin osalta tärkeimmät toimialat ovat tukkukauppa, moottoriajoneuvojen ja koneiden valmistus, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta.

Palvelualat korostuvat arvonlisäyksen kaupassa

Suomen arvonlisäyksen viennistä melkein 5 prosenttia meni Britanniaan vuonna 2011. Tämä on 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tärkein toimiala oli tutkimus ja kehitys sekä muu liike-elämää palveleva toiminta, tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus sekä metsäteollisuus.

Britannian osuus ulkomaisen arvonlisäyksen tuonnista Suomeen on hieman yli 5 prosenttia. Tärkeimmät toimialat ovat kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä muut liike-elämän palvelut. Melkein 12 prosenttia näiden toimialojen koko tuonnista vuonna 2011 Suomeen tuli Britanniasta.

Myös tehdasteollisuuden tuotteisiin on sitoutunut merkittävästi palvelualojen tuotosta. Vaikka palvelualojen merkitys vientiarvonlisäyksen tuotannossa on suuri, se on pitkälti riippuvainen tavaraviennin kehityksestä. Tämä korostaa sitä, että palvelualojen kilpailukyky on tärkeä Suomen tavaraviennin kannalta.

Britanniasta on sijoitettu Suomeen enemmän kuin Suomesta Britanniaan

Suomesta Britanniaan tehtyjen sijoitusten kanta oli vuonna 2015 runsaat 2 miljardia euroa, mikä oli 2 prosenttia kaikista ulkomaille tehdyistä suorista sijoituksista. Britanniasta Suomeen tehtyjen sijoitusten kanta oli runsaat 3 miljardia euroa, mikä oli 4 prosenttia kaikista Suomeen tehdyistä suorista sijoituksista.

Suomessa toimii myös enemmän brittiläisiä tytäryrityksiä kuin suomalaisia Britanniassa. Suurin osa brittiläisistä tytäryrityksistä toimii palvelualoilla. Noin puolet suomalaisista Britanniassa toimivista yrityksistä on teollisuusyrityksiä. 

Suomen ja Britannian taloussuhteita koskevan selvityksen toteutuksesta vastasi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja se toimii tausta-aineistona valtioneuvoston valmistautumisessa neuvotteluihin Britannian EU-erosta.

Loppuraportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja

Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, p. 09 609 90 206

EU-erityisasiantuntija Leila Vilhunen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 276