FI SV

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Sote-uudistuksessa on mahdollista parantaa mielenterveys- ja päihdepalveluja

Valtioneuvoston viestintäosasto 7.2.2018 13.30
Tiedote 52/2018
Sote-uudistuksessa on mahdollista parantaa mielenterveys- ja päihdepalveluja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on mahdollista parantaa mielenterveys- ja päihdetyön toimivuutta. YhdessäMielin -hanke on koonnut toimivia malleja, joilla mielenterveys- ja päihdepalveluja voidaan uudistaa. Hanke otti kansalaiset, palveluiden käyttäjät ja heidän omaisensa mukaan selvitystyöhön. Hanke korostaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tärkeyttä peruspalveluissa.

Kuntien terveydenhuollon menoista yhä pienempi osuus ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2015 terveydenhuollon menoista 4,3 prosenttia ohjattiin mielenterveyspalveluihin, kun vielä vuonna 2000 määrä oli 5,5 prosenttia. Tutkimusten mukaan ilman mielenterveystyön tehostamista mielenterveysongelmien aiheuttamat kustannukset todennäköisesti kasvavat. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät sairauspäivärahakaudet pienentävät bruttokansantuotetta 0,3–0,4 prosenttia. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut osaksi peruspalveluja

Varhainen ja oikea-aikainen apu ehkäisee tilanteiden monimutkaistumista ja vähentää kustannuksia. Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden mukaan peruspalveluihin yhdistetyt perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat vaikuttavin ja kustannustehokkain järjestämistapa. Perusterveydenhuollossa pitää siksi olla saatavilla laatuvaatimukset täyttävät mielenterveyspalvelut, myös kiireellisinä. Sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja täydentämään tarvitaan ihmisten arjessa toimivia etsiviä ja matalan kynnyksen palveluja, joissa hyödynnetään vertaistukea ja järjestöjä.

Asiakasosaamista ja koordinaatiovastuuta selkiytettävä

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen eri toimijoiden yhteistyötä on parannettava, koordinointia selkiytettävä ja asiakassuhteeseen liittyvää osaamista lisättävä. Internetissä toimivat auttamisen muodot pitää saada laajalti käyttöön ja ammattilaisten tulee tuntea niiden mahdollisuudet. Esimerkkejä helposti tavoitettavista palveluista ovat sähköiset ajanvaraukset ja aina avoinna olevat puhelinpalvelut.

Tutkimusten mukaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaat tarvitsevat vahvaa asiakaskeskeistä palveluohjausta voidakseen käyttää valinnanvapautta ja hankkia palveluja esimerkiksi asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla. Ilman palveluohjausta valintojen tekeminen voi olla mahdotonta potilaiden vaihtelevan toimintakyvyn, muuttuvien palvelutarpeiden ja alentuneen päätöksentekokyvyn vuoksi. Mielenterveyskuntoutujien henkilökohtaisesta budjetista on ulkomailla myönteisiä kokemuksia. Henkilökohtainen budjetti aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia, mutta tukee palvelujen monimuotoistumista ja siirtää painopisteen terveyspalveluista arjen tuen palveluihin.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen valinnanvapaudessa on tärkeää markkinoiden ohjaus, tuottajien velvoittaminen yhteistyöhön ja kokemusasiantuntemuksen käyttö palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa.

Panostamalla kuntoutukseen voidaan ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä. Myös psykoterapiaan pääsyä ongelmien alkuvaiheessa tulee helpottaa. Oikea-aikaisen lyhytkestoisen psykoterapian avulla noin puolet psyykkisiä häiriöitä kokevista toipuu ja vielä useammat hyötyvät hoidosta.   

Mielenterveys- ja päihdetyöhön tarvitaan myös seurantaa tukemaan palveluiden oikeansuuntaista kehitystä. Keskeisiä mittareita ovat palveluiden saavutettavuus, asiakastyytyväisyys, kokemusasiantuntemuksen hyödyntäminen, palveluohjauksen toimivuus, palvelujen laatu sekä henkilökunnan osaaminen ja pysyvyys.

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut -raportti 
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ongelmia voidaan ratkaista -katsaus

YhdessäMielin -hankkeen toteuttivat Suomen Mielenterveysseura, A-klinikkasäätiö, Evipro Oy, Koulutetut kokemusasiantuntijat KoKoA ry, London School of Economics and Political Science (LSE) ja Åbo Akademi. Hanketta johti Suomen Mielenterveysseura.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck p. 040 065 910, Kristian.Wahlbeck@mielenterveysseura.fi ja lääkintöneuvos Helena Vorma p. 0295 163 388, helena.vorma@stm.fi