Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Miten selättää poikien alisuoriutuminen peruskoulussa?

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 17.4.2018 12.01 | Julkaistu suomeksi 19.4.2018 klo 13.07
Tiedote 195/2018

Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet poikien tyttöjä heikompaan osaamiseen, koulumenestykseen ja alhaisempaan koulutustasoon johtavia syitä. Selvitys julkistettiin tiistaina 17. huhtikuuta.

Kansainväliset ja kansalliset oppimistulosten arvioinnit, esimerkiksi 15-vuotiaiden PISA -tutkimus sekä 4.-luokkalaisten TIMSS -tutkimus, osoittavat etenkin poikien osaamisen heikentyneen viime vuosina.

Samalla, kun matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet, tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat kasvaneet. Luonnontieteissä ja matematiikassa tyttöjen oppimistulokset ovat keskimäärin poikien tuloksia parempia. Lukutaidossa tytöt ovat olleet keskimäärin selvästi poikia parempia jo pitkään.

Tutkijat muistuttavat, että oppilaisiin pitää suhtautua aina yksilöinä. Vaikka tytöt menestyvätkin keskimäärin poikia paremmin, useat pojat menestyvät hyvin ja monilla tytöillä on oppimisvaikeuksia. Sukupuolten väliset osaamiserot ovat suurimmat heikoimmin menestyneillä oppilailla.

Hallitus päätti puoliväliriihessään 2017 käynnistää hankkeen selvittämään syitä poikien heikkoon koulumenestykseen.

Alakouluissa tehtyjen haastattelujen mukaan sekä opettajat että oppilaat näkevät opettajan olevan suurimmassa vastuussa tyttöjen ja poikien välisen tasa-arvon toteutumisesta koulussa. Rehtorin merkityksestä puolestaan ei ollut yhtenevää käsitystä. Yhteisöllinen ilmapiiri ja tasavertainen toimintakulttuuri nähtiin parhaaksi keinoksi tasa-arvon vahvistamiseen.

Yläkouluissa ero tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä näkyy selkeimpänä ja seurausvaikutuksiltaan merkityksellisimpänä perusopetuksen päättöarvosanoissa. Tyttöjen ja poikien ja myös oppiaineiden välisten arvosanaerojen syiden selvittäminen on ensisijaisen tärkeää. Opetussuunnitelman perusteiden tueksi tulisi opettajille laatia tarkemmat ohjeet siitä, miten perusopetuksen päättöarvosanan eri tekijöitä painotetaan.

Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on huolestuttavaa, että poikien koulumenestys ja kouluun kiinnittyminen on heikompaa kuin tyttöjen. Myös poikien kiinnostus koulunkäyntiin laskee varsin varhaisessa vaiheessa ja selkeästi tyttöjä enemmän. Tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa on puolestaan heikompaa kuin pojilla. Yksi tutkimuksen havainto on, että pojat kokevat tyttöjä enemmän kiusaamista.

Oppimistulosten heikentymisen selvittäminen vaatii laajaa monitieteellistä tutkimusta. Sekä aiempi tutkimus että nyt toteutetut rehtorien haastattelut nostavat vahvasti esiin poikien ja tyttöjen välisen eron koulun odotuksiin vastaamisessa. Pojille on tärkeämpää, että opittava asia on itselle henkilökohtaisesti merkittävää.

Alakoululaisten osaamiserojen tarkastelussa hyödynnettiin Alkuportaat-seurantatutkimuksen ja TIMSS 2015 -tutkimuksen aineistoja sekä hankkeessa kerättyjä opettaja- ja rehtorikyselyitä ja oppilas- ja opettajahaastatteluita. Hankkeen yläkouluja koskevassa osassa hyödynnettiin Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä keräämää MetLoFIN-aineistoa, valtakunnallista luokanmuodostusta koskevaa kyselyaineistoa sekä hankkeessa kerättyjä oppilas- ja rehtorihaastatteluita ja rehtorikyselyä.

Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Selvitys 
Video 
Tutkimushankkeen perustiedot

Hankkeen tuloksia esitellään 17.4. klo 12 alkaen Musiikkitalolla Helsingissä. Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämä seminaari pohtii syitä ilmiöön ja koettaa löytää keinoja poikien osaamistason kohottamiseen. Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa: http://videonet.fi/minedu/20180417/

Lisätietoja: tutkija Juhani Rautopuro, Jyväskylän yliopisto, p. 040 8054936, tutkija Risto Hotulainen, Helsingin yliopisto, p. 02941 44632, tutkija Sanni Pöysä, Jyväskylän yliopisto, p. 040 8054775, tutkija Sirkku Kupiainen, Helsingin yliopisto, p. 050 3080054 ja opetusneuvos Tommi Karjalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 02953 30140