Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Potilas- ja asiakasturvallisuuden alueelliseen vertailuun ja kehittämiseen kansallinen mittaristo

Potilas- ja asiakasturvallisuutta seurataan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa epäyhtenäisesti, mikä on vaikeuttanut potilas- ja asiakasturvallisuuden arviointia. 26. marraskuuta julkaistu kansallinen mittaristo mahdollistaa sote-organisaatioiden välisen vertailun ja vertaiskehittämisen.

Turvallisuuspoikkeamat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja merkittäviä kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu hanke ”Potilas- ja asiakasturvallisuuden tilannekuva ja seurantamenettelyt” koosti laajan, yli 200 indikaattoria sisältävän mittaristopankin potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantaan. Indikaattoreista ehdotetaan otettavaksi käyttöön suppeampi kokonaisuus. Näistä ensivaiheen indikaattoreista suuri osa on jo tällä hetkellä käytössä sote-organisaatioissa.

Hankkeeseen osallistui toistakymmentä alan asiantuntijaa. Mittariston laadinnassa ja validoinnissa kuultiin laajasti potilas- ja asiakasturvallisuuden asiantuntijoita, valvontaviranomaisia sekä sote-organisaatioiden johtoa.

Potilas- ja asiakasturvallisuuden seurannan velvoittavuutta tulisi lisätä

Seurannan velvoittavuus sekä viranomaisten valvonta ovat vahvassa roolissa turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Ne myös tukevat turvallisuuden integroitumista johtamiseen.

Hanke suosittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa muiden turvallisuuskriittisten alojen tapaan otettaisiin käyttöön systemaattinen turvallisuuden seuranta. Turvallisen toimintaympäristön ja -kulttuurin rakentaminen edellyttää, että johtajat ovat perehtyneet ja sitoutuneet turvallisuuden kehittämiseen. Myös seurantatietojen julkistaminen tulisi asettaa velvoittavaksi tavoitteeksi siirtymäajan jälkeen.

Seuranta liittyy tiedolla johtamiseen

Mittariston käyttöönottoon, käyttöön ja tulosten pohjalta tehtäviin kehittämistoimenpiteisiin tulisi varata riittävät resurssit.

Potilas- ja asiakasturvallisuuden seuranta nivoutuu tiedolla johtamiseen, jonka kehittäminen edellyttää muutoksia toimintatavoissa sekä investointeja IT-infrastruktuuriin ja tiedonkeruun automatisaatioon.

Potilas- ja asiakasturvallisuusindikaattorit tulisi sovittaa osaksi muuta tiedolla johtamista ja huomioida ne sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuusmittaristoa (KUVA) kehitettäessä.

Kansallisesti seurattavien indikaattorien ja niiden laskentaan tarvittavien lähtötietojen määrittely ja indikaattorituotanto olisi syytä käynnistää keskitetysti. Alueilla ja toimintayksiköissä mittariston hyödyntäminen kannattaa aloittaa vapaaehtoisuuteen perustuvalla vertaiskehittämisellä.

Seurantamittaristo julkaistaan Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen sivuilla

Hankkeen loppuraportti sisältää ehdotuksen kansalliseksi potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantamittaristoksi. Mittaristokokonaisuus julkaistaan myös Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen verkkosivuilla.

Vaasan sairaanhoitopiirin johtamassa hankkeessa olivat mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, NHG Finland, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Auria tietopalvelut.

Loppuraportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen vastuuministeriönä toimi sosiaali- ja terveysministeriö ja ohjausryhmässä olivat myös valtiovarainministeriö ja sisäministeriö.

Lisätietoja:

Hankejohtaja, johtava asiantuntija Maria Virkki, Potilas- ja asiakasturvallisuuden Kehittämiskeskus, Vaasan SHP, p. 040 184 0714, [email protected] sekä ohjausryhmän puheenjohtaja, johtaja Jaska Siikavirta, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 394, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.